Asuntolainasta käytävissä neuvotteluissa kohtaa tyypillisesti kaksi eri intressiä: asiakkaan pyrkimys päästä korkokuluista mahdollisimman halvalla ja pankin pyrkimys saada lainasta itselleen mahdollisimman kannattava. Kilpailu pankkien kesken lainamarkkinoista on nykyisellään niin kova, että yleensä kaikkialla tulee vastaan samankaltainen kultainen keskitie. Pankkien lainatarjoukset eroavat toisistaan, mutta eivät kovin paljon.
Vastuu ja valinta jää lainan ottajalle. Monella on siinä ristiriitainen olo, sillä suositukset lainamuodoista lyövät toisiaan iloisesti korville. Kyse on ennen muuta siitä, sidotaanko laina lyhyisiin vai pitkiin viitekorkoihin.
Juuri nyt asuntokauppa käy monilla paikkakunnilla kiivaana, sillä lainojen korot ovat jopa historiallisen alhaalla. Kuitenkin asuntolainaa kuoletetaan tyypillisesti yli kymmenen vuotta, jona aikana muutoksia ehtii varmasti tapahtua. Lainakustannusten nousu haittaisi monia tarkasti laskettuja budjetteja.
Ympäristöministeriön ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi hyökkäsi perjantaina Kauppalehden haastattelussa pankkien markkinoimia, niiden omiin pitkiin viitekorkoihin sidottuja lainoja vastaan. Niiden suosio on selvässä kasvussa, vaikka ne ovat yhä vähemmistönä. Särkijärven mukaan nämä lainat hyödyttävät vain pankkeja, mutta tulevat asiakkaille kalliiksi.
Puheenvuoro on hyvä lisä keskusteluun, jossa kuitenkaan ainoaa oikeaa johtopäätöstä tuskin on olemassa. Jotta tiedettäisiin, mikä korko on lopulta edullisin, pitäisi nähdä useita vuosia tulevaisuuteen. Se on mahdotonta, mutta silti lainan ottajan kannattaa kyseenalaistaa hänelle tarjottuja vaihtoehtoja. Loppujen lopuksi vastuu valinnoista on hänellä itsellään, ei pankilla.
Asuntolainojen määrän nopea kasvu on hämmästyttävää, kun maan talous ei erityisemmin kasva. Juuri matalat korot ovat houkutelleet ostopäätöksiin. Kysyntä on pitänyt asuntojen hintoja korkealla. Niihin on saattanut jossain määrin kertyä jo kuplaa, keinotekoista hintaa. Valtakunnallinen muuttoliike on kuitenkin tasaantunut siten, että entistä enemmän kauppoja tehdään kuntien ja kaupunkien sisällä. Helsingin asukasluku on jo laskussa, mikä tasaa pääkaupunkiseudun tilannetta.
Kiivaan asuntomyynnin seuraus joka tapauksessa on, että lähivuosien korkokehitys vaikuttaa suuresti monen suomalaisen talouteen. Sen takia korkojen suuntaa kannattaa seurata tarkkaan ja tehdä itse päätelmät siitä, minkä viitekoron ottaa.
paakirjoitus@kaleva.fi