Kannat sanoo kop kop kop

Ei tarvitse kauan pällistellä Rotuaarilla kun huomaa mikä on oululaisten naisten tyypillisin koronkorkeus: sentti.

Tyylin asiantuntija Elisa Koivumaa opastaa koron sijasta kiinnittämään huomiota ennen kaikkea korkokengän hyvään lestiin, materiaaleihin ja kengän kärkeen, jonka tulisi myötäillä käyttäjän sisäistä linjaa.
Tyylin asiantuntija Elisa Koivumaa opastaa koron sijasta kiinnittämään huomiota ennen kaikkea korkokengän hyvään lestiin, materiaaleihin ja kengän kärkeen, jonka tulisi myötäillä käyttäjän sisäistä linjaa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen


Suomen ensimmäinen korkkarijuoksukilpailu järjestetään
tänään Helsingissä lasipalatsin
aukiolla kello 16-18.

Ei tarvitse kauan pällistellä Rotuaarilla kun huomaa mikä on oululaisten naisten tyypillisin koronkorkeus: sentti.

"Tulin tänne vähän ennakkoon. Kun katsoo porukkaa, niin kyllä kengät ovat pääosin matalia", tyylikouluttaja Elisa Koivumaa huomaa.

Ne, jotka vähänkin korkeammilla jalkineilla ovat kadulle uskaltautuneet, selviytyvät mukuloilla kuka mitenkin: päkiöillä kuin alla olisi tulisia hiiliä, huterasti nivelsidevaurioita uhmaten tai hakeutumalla turva-alueelle, hieman tasaisemmalle sivuraiteelle.

Yksi uljas ilmestys etenee Rotuaarin pallolta kirjakaupan ohi ja jää kultasepänliikkeen eteen. Jalassa on muodikkaat mustat korkokengät arviolta 10 sentin tolppakoroilla.

"Nuo ovat jo tosi korkeat. Hän kävelee kuitenkin oikein nätisti, polvet eivät ole koukussa ja ryhti on hyvä. Nainen on varmasti sinut korkojen kanssa."

Mustaan mekkoon pukeutuneen vaaleaverikön tuhdimpi tolppakorko on hyvä valinta maastoon: korko ei jumitu aivan pieneen rakoon.

Tyylineuvoja tuomitsee Rotuaarin yksimielisesti huonoksi korkokenkäalueeksi. "Mukulakivillä on äärettömän vaikea kulkea korkkareissa tyylikkäästi. Talvella, kun lumi on maassa, korkokengät toimivat paremmin", Koivumaa huomauttaa.

Tyyli ei kuitenkaan onneksi ole pelkistä kantalisäkkeistä kiinni. "Pitää ajatella kokonaisuutta. Kaupoista löytyy myös paljon juhlavia ja tyylikkäitä jalkineita matalammilla koroilla. Hoikkuutta ja pituutta voidaan hakea väreilläkin. Korkkarit ovat kauniit, mutta eivät aina käytännölliset."

Kun kysyy suomalaisten korkkarivirheistä, laajentaa Koivumaa ongelman vähän laajemmaksi.

"Suomessa ei ole vielä oikein tajuttu, mitä tilannepukeutuminen merkitsee. Juhlat ovat irtiotto arjesta. Niissä ei myöskään tarvitse käyttää samoja kenkiä, kuin arjessa ja päinvastoin. Juhlavastaanotolla, jossa ei liikuta niin paljon, voi olla korkeat ja kapeat korot. Jos taas joutuu olemaan paljon jalkojen päällä ja kävelemään, kengät tulee valita huolellisemmin. Hyvä lesti, mukava materiaali ja sopiva korkeus ovat tärkeitä."

Pitkäaikaiseen seisomiseen ja työkäyttöön sopii perusavokas, etiketin mukaan business-korko on 4-7 senttimetriä. Työkenkien tulee olla kärjestä umpinaiset.

Kengänkärki on Koivumaalle mukavampi muuttuja kuin korko tyylin yhtälössä. Asian selventämiseksi taivalletaan pätkä mukulakivikatua Pukumieheen.

"Kengän valinta tulisi aloittaa kärjestä. Ihmisellä on niin sanottu sisäinen linja, joka vaikuttaa asusteiden valintaan", Koivumaa innostuu.

"Jos on kulmikas tyyppi, kärjeksi sopii paremmin suippo tai neliönmuotoinen, talttamainen kärki. Pehmeä naisellisuus taas saa parikseen naisellisesti pyöreän kärjen."

Koivumaa tulkitsee nykyisen kenkämuodin sallivaksi, kaikenlaiset kärjet ovat nyt in. Hän muistuttaa myös, etteivät kaikkien jalat yksinkertaisesti ole luotuja korkkareihin.

Vaan joillakin on. Tuore rouva, malli ja yrittäjä Karita Tuomola kertoo selviävänsä 11-12 sentin koroilla, mieluiten hän virittää alleen 7-8 sentin korot tai Ouluunkin sopivat ballerinat. Kivetykset ovat kuitenkin mallillekin ongelma. Nupukivillä Tuomola käyttää kuumat hiilet -taktiikkaa.

"Käytän päkiöitä ja laitan pohjelihakset töihin. Eli sipsuttelen päkiöiden varassa mahdollisimman varmanoloisesti ja laitan askeliin myös ehkä hiukan lisää vauhtia, jotta matka kivisellä tienpätkällä olisi mahdollisimman nopeasti ohitettu."

Päkiätyyli on kaiketi myös paras tekniikka Helsingissä tänään juostavassa korkkarijuoksukilpailussa. Sääntöjen mukaan koron tulee olla vähintään 6 senttimetriä. Juoksumatka on 80 metriä.

Suomessa kisa on ensimmäinen, mutta muualla maailmassa stiletit ovat ylittäneet kalkkiviivoja aikaisemminkin.

Epävirallisen maailmanennätyksen haltija on saksalainen Nadine Sonnabend, joka vuonna 2006 kipitti Berliinissä 100 metrin matkan 12 sekunnissa. Piikkareilla ulkoradalla juostu 100 metrin Suomen ennätys on 11,13 (Helinä Marjamaa, 1983).

Korkkareilla juokseminen on Koivumaan mielestä melkoista riskipeliä. Pukumiehen valikoimasta löytyy ensi syksyn muotia, Clarksin tolppakorkoiset, kalossimaiset kengät, jotka hänen mielestään olisivat paras väline pikajuoksussa.

Ilmoita asiavirheestä