alberto.claramunt@kaleva.fi
Se on käynyt jo selväksi, että Antti Kaikkonen (kesk.) on enemmänkin Isoon Taloon Antti kuin parkettien partaveitsi. Että piti tästäkin asiasta tulla poliittinen puheenaihe.
No, tarkemmin ajatellen case-Kaikkonen on mielenkiintoinen, ajastamme paljon kertova. Poliitikon on osattava hallita mediaa. Hänen on pystyttävä sakkipelaajan tavoin miettimään, onko hyvältä näyttävä siirto oikea myös pitkällä juoksulla.
Tätä miettii nyt Kanki-Kaikkonen, kaikkien tanssin ystävien vihollinen numero uno - ja heitähän riittää.
Aluksi kaikki näytti Kaikkosen kannalta suorastaan erinomaiselta. Tanssii tähtien kanssa -ohjelman huonoin tanssija sai suurta sympatiaa kansalta. Miehen heittäytymistä monien puoliammattilaisten joukkoon pidettiin rohkeana tekona. Kansa nosti miehen tanssi toisensa jälkeen jatkoon.
Sitten kun kisasta alkoi tippua oikeasti hyviä tanssipareja, kansan peukut kääntyivät alas päin. Vettä myllyyn lisäsi tieto tai huhu siitä, että Kaikkosta kannattavat keskustalaiset masinoivat puhelinkampanjaa kansanedustajansa puolesta. Sympaattisesta Kaikkosesta tulikin kansan silmissä kepulainen ketku peluri.
Kaikkonen ei ole toki ummistanut silmiään siltä, että mielipideilmasto on muuttunut. Hän kirjoitti asiasta jopa kolumnin vaalipiirinsä valtalehteen Keski-Uusimaahan. Siinä hän myöntää, ettei osannut arvata, millaiseen mediarumbaan hän joutui, ja että "julkisuus on ollut massiivista ja jotakuinkin hallitsematonta". Hän myös vakuuttaa, ettei hän tai keskusta ole ollut masinoimassa mitään puhelinkampanjaa.
Kaikkonen toivoo, että joku oikeasti hyvä tanssipari voittaisi kisan. Lopuksi hän vetoaa suoraan kansaan: "Ei tätä nyt liian vakavasti kannata ottaa."
Vetoomuksessaan Kaikkonen osuu asian ytimeen. Kaikkosen kannalta suuri huoli on juuri siinä, että pikku vitsistä tuleekin vakava asia. Kilpailuhullut suomalaiset pihisevät kiukusta, kun tv:n ääressä tapahtuu joka sunnuntai-ilta oikeusmurha.
Kaikkonen ei todellakaan tiennyt, mihin lähti. Kanki osui kiveen, kun sen piti iskeytyä suomalaisten sydämiin.
Kaikkonen ei ole niin sanotussa pintajulkisuudessa ensimmäistä kertaa. Hän aloitti jokunen vuosi sitten suuren kohun saattelemana seurustelun SDP:n kansanedustajan Satu Taiveahon kanssa. Nuoresta ja näyttävästä parista tuli hetkessä median lemmikki.
Median mielenkiinto paria kohtaan vain nousi sitä mukaa kun se kertoi julkisesti lapsettomuudestaan. Tämän päälle Taiveaho sairastui työuupumukseen, ja siitäkin hän päätti raportoida iltapäivälehdille.
Taiveaho avasi viime vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotolla julkisuusstrategiaansa kertomalla, että poliitikkojen ja kansan suhteet lähenevät, kun edustajat kertovat vaikeuksistaan avoimesti.
Nyt huomion keskipisteenä on parin toinen puolisko, kankea Kaikkonen, jota notkea Jorma Uotinen sunnuntaisin moukaroi.
Ihmeellistä tässä kaikessa on se, ettei Kaikkosella olisi mitään tarvetta olla iltapäivälehtien lööpeissä. Nuoresta iästään (34) huolimatta hän on vakiinnuttanut asemansa kansanedustajana ja ministerikandidaattina. Ministeriksi pääsy oli hilkulla jo porvarihallitusta muodostettaessa. Vain itse Paavo Väyrynen kykeni pysäyttämään tuusulalaisen ministeritien niukasti äänin 41-36.
Joka tapauksessa huomenna illalla saamme ihailla tai kärsiä, miten Kaikkoselta taipuu cha-cha-cha. Ja jos keskustan puolueosasto suo, hän pudonnee viimeinkin jatkosta.