Opetusalan ammattijärjestöä OAJ:ta vuodesta 1991 lähtien johtanut Erkki Kangasniemi, 60, valittiin uudelle nelivuotiskaudelle torstaina Helsingissä. Valinta oli selvä jo ennen valtuuston kesäkokouksen alkua, sillä muita puheenjohtajaehdokkaita ei ollut.
Vaikka kaikki olivat valmiit antamaan Kangasniemelle lisäpestin, puheenjohtajan valinta herätti pienoista nurinaa. Tilannetta verrattiin presidentti Urho Kekkosen Suomeen, jossa istuvaa johtajaa ei uskallettu haastaa. Osa katsoi, ettei puheenjohtajan valinta automaattisena läpihuutojuttuna ole eduksi järjestölle.
Kangasniemi muistutti kannustaneensa vastaehdokkaan hakuun.
Palkkaneuvottelut
vaikea haaste
Tulevan puheenjohtajakauden suurimpana haasteena Kangasniemi pitää vuoden 2007 syksyn tuloneuvotteluja. "Vaikka saimme tällä kaudelle hieman muita suuremmat korotukset, se ei riitä korjaamaan palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Myönteinen palkkakehitys pitää saada jatkumaan", Kangasniemi sanoo.
Hän pelkää sitä, että edessä olevalla neuvottelukierroksella OAJ:lle sanotaan jo kättelyssä, että seuraavaksi on muiden vuoro. Kangasniemi väläyttikin tarvittaessa järjestötoimia, jos luvassa on takapakkia. Hänen mukaansa korostusta tarvitsevat nyt ainakin lastentarhanopettajat.
"Muutenkin arvelee, että seuraava neuvottelukierros tulee olemaan aikaisempia vaikeampi", Kangasniemi toteaa.
Opetusalan suurin ongelma Kangasniemen mukaan on se, että yhä useampi juuri valmistuneista opettajista siirtyy joko heti tai jonkun ajan kuluttua muihin tehtäviin. "Palkkaus vaikuttaa tähän eniten. Lisäksi resurssien leikkaaminen on johtanut siihen, että työskentelyolosuhteet ovat entistä raskaampia."
Tällä hetkellä opettajista 14 prosenttia on epäpäteviä. "Pelkään, että heidän määränsä on olennaisesti lisääntymässä. Tämä on yksi suuri uhka koulutuksen tulevaisuudelle Suomessa."
Koulutukseen
täytyy satsata
Kangasniemi korostaa, että vaikka sosiaali- ja terveyssektorilla on helpompi konkreettisesti osoittaa epäkohtia on koulutuksen hyväksi satsattava rahaa.
"Ei riitä, että pidetään paljon kauniita puheita, mutta rahoitusta ei hoideta", Kangasniemi sanoo ja viittaa muun muassa juuri eduskunnan käymään koulutuspoliittiseen keskusteluun.
"Pitää ymmärtää, että Suomen menestymisen ehdoton edellytys on se, että pystytään säilyttämään korkeatasoinen koulutus ja varhaiskasvatus. Säästöillä voidaan tehdä korvaamattomia vahinkoja, jotka näkyvät vasta 10-15 vuoden päästä", Kangasniemi varoittaa.
Hänen mukaansa hallitus on pettämässä lupauksensa siitä, että ikäluokkien pienentymisestä tulevat säästöt pysytään käyttämään koulutuksen sisällä. "Jo luvatut rahat ovat menemässä meiltä."
Tilannetta pahentaa Kangasniemen mukaan se, että valtio ei maksa velkojaan kunnille. Tämä osaltaan johtaa siihen, että koulujen lakkauttamispäätöksiä tehdään "liian herkästi".
Hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Kangasniemellä on selvä kanta: "Ei ole järkevää, että meillä on niin hirveä määrä pieniä kuntia. Koulutuspalvelut voitaisiin järjestää opettajien, lasten ja yhteiskunnan kannalta järkevämmin, jo olisi huomattavasti pienempi määrä elinkelpoisia kuntia."