Metsähallituksen hallinnoimien valtion metsien taloudellinen hyödyntäminen on viritetty siihen pisteeseen, että jos metsien hakkuita lisätään, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön tavoitteet kärsivät. Vastaavasti suojelun lisääminen alentaa hakkuiden määrää.
Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas uskoo, että nykytilanteeseen voisi löytyä sellainenkin ratkaisu, jossa molemmat näkökulmat voittaisivat. Hänen mielestään valtion metsiä voitaisiin tarkastella kokonaisuutena, toisin sanoen riippumatta siitä, ovatko ne hallinnollisesti talous- vai suojelumetsiä.
"Voitaisiin tutkia, onko suojelualueilla alueita, jotka ovat luonnonsuojelullisesti vähämerkityksisiä, mutta runsaspuustoisia ja hakkuumahdollisuuksiltaan hyviä. Epäilemättä on kohteita, jotka sietäisivät uusarviointia, sillä kansallispuistoja on perustettu muistakin kuin luonnonsuojelusyistä. Jos talousmetsissä on arvokkaita biodiversiteettikohteita, niin mikä ettei voisi katsoa, löytyykö ´vaihtokauppoja´."
Kangas arvioi, että tätä kautta olisi mahdollista lisätä hakkuita huonontamatta monimuotoisuutta tai parantaa monimuotoisuutta vähentämättä hakkuita. Parhaassa tapauksessa molempia voitaisiin lisätä.
Uusjaolle on helppo löytää vastaväitteitä: Perinteisesti lisäsuojelu on nähty kestävän kehityksen etenemistieksi. Poliittisen ja yhteiskunnallisen hyväksynnän saaminen uusjaolle ja tarvittavien lainsäädännöllisten muutosten tekeminen veisi aikaa. Metsäteollisuuden puunsaannin vaikeuksia ei tällä tavalla ratkaistaisi, vaan sen kannalta oleellista olisi saada nimenomaan yksityismetsien puu liikkeelle.
Kangas ei haluakaan tuputtaa yhtä ratkaisua. Hänen mielestään pitää keskustella, onko hakkuiden lisääminen sen väärtiä, että suojelupäätöksiä lähdettäisiin purkamaan. "Vaihtokauppojen" osalta puhuttaisiin enintään noin miljoonasta kuutiosta.
Kestävyyden rajat puntarissa
Metsähallituksen metsien hakkuiden lisäämismahdollisuuksiksi on esitetty 1-1,5 miljoonaa mottia. Kankaan mukaan valtion metsissä vuotuisia hakkuita voitaisiinkin lisätä sen verran puuntuotannollisesti kestävästi.
"Meidän pitää punnita, mitkä ovat kestävyyden rajat. Olemme lisänneet valtion metsien hakkuita luonnonvarasuunnitelmien puitteissa maksimiin. Ihanteenamme on toimia muutenkin kuin puuntuotannollisesti kestävästi."
Kankaan mukaan metsissä on hyvä tulevaisuuden potentiaali, mutta hakkuiden nostaminen tässä ja nyt ei ole kovin helppoa.
Metsäalan tulevaisuus näyttää Jyrki Kankaan mielestä varsin valoisalta. "Uusiutuvat luonnonvarat nousevat energiantuotannossa arvoon arvaamattomaan, mikä nostaa koko metsäalan statusta."
Vaikka yksittäisiä isoja tuotantoyksiköitä on Suomessa karsittu, suomalaisen puun käyttö ei ole laskenut.
"Kyllä teollisuus säilyy Suomessa. Täällä on vankat tukirakenteet, infrat ja raaka-aineet. Vaikka markkinat ovat isolta osin kaukana, täällä on muita etuja metsäteollisuudelle, kuten vakaa yhteiskunta. Puukin liikkuu, vaikka on gappia (kuilua) kasvuun nähden."
Metsäteollisuuden ei ole Kankaan mukaan järkevää pitää väkisin yllä ylikapasiteettia.
"On myös metsänomistajien etu, että puuta käyttävä teollisuus on kannattavaa. Sieltähän se maksukyky tulee. Kokonaistulo metsänomistajalle ei ole pelkkä hintakysymys, vaan myös määräkysymys." Vaikka puun hinta nousisi, jos samalla tuotanto- ja ostomäärät putoavat, metsänomistajan kokonaistulo voi tippua.