Ka­ner­vas­ta jo toinen kantelu

Ulkoministeri Ilkka Kanervasta (kok) tehtiin maanantaina jo toinen kantelu maan korkeimmalle syyttäjäviranomaiselle, oikeuskansleri Jaakko Jonkalle. Uuden kantelun on tehnyt sama yksityishenkilö kuin aikaisemmankin.

Ulkoministeri Ilkka Kanervasta (kok) tehtiin maanantaina jo toinen kantelu maan korkeimmalle syyttäjäviranomaiselle, oikeuskansleri Jaakko Jonkalle. Uuden kantelun on tehnyt sama yksityishenkilö kuin aikaisemmankin.

Oikeuskanslerin virasto kerää nyt pikaisesti tiedot tapauksesta, pyytää Kanervalta lausunnon ja harkitsee, onko syytekynnys ylittynyt. Syytteen sijasta oikeuskansleri voi antaa arvostelevan lausunnon tai peräti huomautuksen.

Oikeuskansleri ei ole aikaisemmin saanut ministerien käyttäytymiseen tai yksityiselämään liittyvää kantelua.



Ministerinä vai yksityishenkilönä?


Valtiosääntöoikeuden professori Ilkka Saraviita arvelee, että päätös jatkotoimista tulee oikeuskanslerilta muutamassa päivässä. Oleellista on se, mitä Kanerva katsotaan tehneen yksityisenä ihmisenä ja mitä ministerinä.

"Onko teko tehty virassa vai sen ulkopuolella ja onko siinä rikottu ministerivastuulakia", Saraviita pohtii.

Ministerinä Kanerva on perustuslaissa säädetyn ministerivastuulain alainen ja oikeuskanslerin valvonnan kohde. Yksityiselämässään hän on samojen lakien alainen kuin muutkin Suomen kansalaiset.

Saraviita muistuttaa, ettei ministeri ole virkamies ja siksi ministerin syyttäminen virkarikoksista on asetettu korkeamman kynnyksen taakse kuin maallisten virkamiesten.

Jos oikeuskansleri katsoo, että ministeririkoksen tunnusmerkit täyttyvät eli kyseessä on erityisen törkeä virkarikos, hän tekee asiasta ilmoituksen eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Valiokunta päättää, syytetäänkö ministeriä valtakunnanoikeudessa. Lopullisesti syytteen nostamisesta päättää eduskunta.



Vaikeat nej nej nej


Vaikka Kanervan puhelinviestit näyttäisivät Saraviidan mukaan olevan selkeästi yksityiselämään kuuluvia, niin kanteluissa käytetään ilmausta virka-aseman väärinkäyttö, joka esiintyy perustuslaissa.

Valehtelussa on Saraviidan mukaan ratkaisevaa, missä roolissa Kanervan kuuluisat "nej, nej, nej" on esitetty.

"Onko ministeri medialle antamassaan haastattelulausunnossa lain tulkinnan mukaan toiminut ministerinä? Jos ei ole, ministerivastuulain oikeudelliset seuraukset eivät voi toteutua tämän lausunnon osalta", Saraviita pohtii.



Virkapuhelin vaikeasti arvioitava


Kanervan virkapuhelimen väärinkäyttö on Saraviidan mukaan vaikeasti arvioitava.

"Tavallisen virkamiehen kohdalla oikeus käyttää virkapuhelinta rinnastuu jossakin määrin virka-autojen käyttöön. Siinä on kysymys sellaisesta vähäpätöisyydestä, jonka kohdalla on todella vaikea sanoa, täyttääkö se ministeririkoksen tunnusmerkit", Saraviita toteaa.

Oikeuskansleri valvoo, onko virkamies tai julkista tehtävää hoitava menetellyt lain mukaisesti ja täyttänyt velvollisuutensa. Velvollisuus-sanasta voidaan päätellä, että oikeuskansleri voi huomauttaa myös sellaisista epäsopivista menettelytavoista, jotka sinänsä eivät ole virkarikoksia.

Saraviita muistuttaa, että valtakunnanoikeuteen voi johtaa vain virkarikos. Epäsopivan menettelyn osalta Kanervan rangaistus jäänee huomautuksen varaan.



Ei yhteyttä Juhantaloon


Jonkka ei halua rinnastaa Kanervan tapausta valtakunnanoikeudessa 1990-luvun alussa tuomittuun kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantaloon (kesk) ainakaan tähänastisten tietojen perusteella. Jonkka oli oikeusasiamiehen kansliassa asian valmistelijana ja sittemmin oikeusasiamies Jacob Södermanin kanssa valtakunnanoikeudessa syytettä ajamassa.

Lähimmän ennakkotapauksen Saraviita muistaa 1970-luvulta, kun liikenneministeri Pekka Tarjanne (lib) esitti virkahuoneessaan toimittajille mielipiteen, jossa hän nimitti rekka-auton kuljettajia tappajiksi. Huomautus katsottiin ministerinä annetuksi.

Tarjanteen tapausta käsiteltiin ministeririkosasiana perustuslakivaliokunnassa saakka, vaikka valiokunta katsoi lopulta, ettei aihetta syyteen nostamiseen ollut.



Kantelut otetaan aina vakavasti


Kantelut otetaan Jonkan mukaan aina vakavasti tulivatpa ne sitten yksityiseltä henkilöltä tai muualta. Perustuslain mukaan tapaus on tutkittava, jos on aihetta epäillä valvottavan menetelleen lainvastaisesti.

Oikeuskansleri saa noin 1500 kantelua vuodessa. Niistä runsas puolet johtaa selvittelyyn. Osa kanteluista on sellaisia, jotka eivät oikeuskanslerille kuulu. Kaikki kanteet otetaan vakavasti ja selvitetään huolella.

"Ministeriöitä ja ministereitä koskevia kanteluita tulee aika vähän. Yleensä ne liittyvät viranhoitoon. Asiakas on esimerkiksi lähettänyt ministeriöön jonkun tiedustelun eikä saa riittävän nopeasti siihen vastausta", Jonkka kertoo.

Ilmoita asiavirheestä