Kolumni

Kanerva on Ka­tai­sel­le kaikkea muuta kuin kor­vaa­ma­ton

Ilkka Kanerva on periaatteen mies. Jos on pakko kaatua, niin sitten mieluiten kännykkä kädessä.

Ilkka Kanerva on periaatteen mies. Jos on pakko kaatua, niin sitten mieluiten kännykkä kädessä.

Kansalaiset ovat saaneet seurata toistamiseen kokeneen poliitikon tekstariflirttailua. Edellisellä kerralla vuonna 2005 Kanerva pyysi tekosiaan anteeksi. Nyt näyttää siltä, että kokoomuksen eduskuntaryhmä pyytää "Ikeltä" anteeksi, kun se joutuu puuttumaan tämän yksityisasioihin.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi kertoi ryhmäjohdon ja Kanervan välisen palaverin jälkeen, että ryhmä antaa täyden tukensa Kanervalle. Samaa on toistanut puheenjohtaja Jyrki Katainen korostaen monta kertaa, miten erinomaisesti ulkoministeri on virkaansa hoitanut.

Kanerva voisikin kaiken tämän jälkeen todeta, että ryhmä ja puheenjohtaja Katainen nauttivat edelleen hänen luottamustaan. Vasta myöhään torstaina Brysselin yössä Kanerva pyysi anteeksi julkisesti.

Kanerva ei tähänastisen machoilun perusteella menetä paikkaansa valtioneuvostossa. Näin ovat kokoomuslaiset asian punninneet, eikä paheksujia löydy edes vihaisista naisista. Kokoomus ja Kanerva eivät voi kuitenkaan vielä huokaista helpotuksesta. Jos Hymy-lehti paljastaa tekstiviestien sisällön ja ne ovat enemmän rasvaisia kuin pikkutuhmia, Katainen joutunee arvioimaan tilanteen uudelleen.

Kanervan ura oli ennen naisseikkailujen paljastumista jyrkässä ylämäessä. Energinen ulkoministeri järjesti heti ministerikauden alussa tapaamisen USA:n ulkoministerin Condoleezza Ricen kanssa. Ulkoministeriön päämajassa Merikasarmilla puolestaan ihmeteltiin Tuomiojan vaihduttua Kanervaan, että voiko ministeri olla ihminen.

Kanerva onkin vienyt taitavasti ulkopoliittista linjaa joitakin askeleita atlanttiseen suuntaan tulehduttamatta suhteita kuitenkaan presidenttiin tai oppositioon. Realistina hän ei hae selkävoittoja vaan pieniä edistysaskeleita.

Kataiselle Kanerva on arvokas siinäkin mielessä, että hän on Suvi Lindénin lisäksi ainoa aiempaa ministerikokemusta omaava kokoomuslainen porvarihallituksessa. Lisäksi kokoomuksen sisällä Katainen ja Kanerva ovat perinteisen oikeisto-vasemmisto jakolinjan mukaan edustaneet samaa puolueen keskustavasemmistolaista linjaa. Tämä jakolinja ei tosin enää ole yhtä määräävä kuin vielä pari vuosikymmentä sitten.

Korvaamaton Kanerva ei kuitenkaan ole. Jos mies omaa harkitsemattomuuttaan joutuu ulos hallituksesta, Kataisella on laittaa rautainen poliitikko tilalle, puhemies Sauli Niinistö. Kysymys vain kuuluu, haluaako Katainen Niinistöä hallitukseen ja mitä mieltä puhemies itse on.

Kun porvarihallitus muodostettiin, jäi epäselväksi, halusiko Niinistö ministeriksi. Ilmeisesti halusi, mutta Katainen varoi ottamasta vanhaa isäntää vierelleen. Nyt tilanne olisi toinen, koska Katainen on vakiinnuttanut asemansa valtiovarainministerinä. Ulkoministerin paikalta Niinistön myös olisi luontevampaa yrittää presidentiksi kuin nykyisestä, eduskunnan kulukuria kuuluttavan unilukkarin paikalta.

Jos Niinistö-kuvio ei jostain syystä toteutuisi, Kataiselle jäisi edelleen muutama vaihtoehto. Kielitaidon puolesta ulkoministerin tehtävää hoitaisivat mallikkaasti kansanedustaja Kimmo Sasi ja asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Tarja Halonen voisi tosin panna hanttiin Sasin suhteen ja niin saattaisi käydä siinäkin tapauksessa, jos puolustusministeri Jyri Häkämies nostettaisiin ulkoministeriksi.

Ike on kuitenkin syytön, kunnes toisin tekstataan.

***

Talouskasvu hyytyy, inflaatio kiihtyy ja halpa dollari nakertaa kilpailukykyä. Ei se mitään. Kun talous tökkii, ilmasto voittaa.