Oulu Maalaukset kuvaavat hiljaista, karua kuusimetsää. Toinen on nimeltään Metsä ja toinen Kuusikkomäki. Ne voisivat olla mistä tahansa Suomesta. Mutta ne ovat Vaalasta, Jylhämästä ja Nuojualta, kolmen neljän kilometrin päässä toisistaan olevilta Oulujoen voimalaitosalueilta.
Suomen tunnetuimpiin taidemaalareihin kuuluva Aimo Kanerva (1909 Lahti-1991 Helsinki) maalasi Jylhämän ja Nuojuan lumisia törmiä vuoden vaihteessa 1950-1951 ja jouluna 1960. Lähistön massiiviset voimalaitosrakennukset eivät kuuluneet hänen aihepiiriinsä. Kanerva maalasi luontoa ja luonnon keskellä.
Aimo Kanerva tunnetaan juuri kuusiaiheisista maalauksistaan. Hänen metsäkuvistaan on pelkistyneisyydessään, lujuudessaan ja samalla herkkyydessään tullut suomalaisuuden symboleja.
Kanervan maalausmatkat 1940-luvun lopulta ylsivät usein Pohjois- ja Itä-Suomeen - ystävyyssuhteiden perusteella usein voimalaitosalueille. Nuojuallakin hän tapasi vanhat tuttavansa.
Lapsuudenystävät Nuojualla
"Aimo Kanerva oli meillä Nuojuan Nokkalankankaalla viikon, kaksi vuodenvaihteessa. Hän maalasi ulkona, vaikka oli kylmä, aina tuli sisälle välillä lämmittelemään", muistelee 91-vuotias rouva Sirkka Hyyrynen 1950-luvun alkua.
Hänen puolisonsa Aki Hyyrynen oli Oulujoki Oy:n Jylhämän ja Nuojuan voimalaitostyömaiden konttoripäällikkö. Perhe asui vuoteen 1952 Nuojuan Nokkalankankaalla, arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemalla voimayhtiön henkilökunnan uudella asuntoalueella.
Hyyryset olivat Aimo Kanervan ystäviä jo lapsuuden Viipurista. Kanervan taidetta rakastava koti yhdisti. Aki Hyyrysestä tulikin Kanervan taiteen kerääjä ja mesenaatti. Perheen lastenkin muotokuvat ovat Kanervan maalaamia.
Sirkka Hyyrynen muistaa Aimo Kanervan Nuojuan ajan maalauksista erityisesti yhden ison öljymaalauksen. Sen aihe on viereisen Jylhämän kuusimetsistä. Maalaus on nimeltäänkin Metsä (1950-1951) ja se on kuulunut vuodesta 1986 Henna ja Pertti Niemistön Nykytaiteen kokoelmaan Hämeenlinnan taidemuseossa.
Mutta rouva Hyyrynen muistelee Kanervan maalanneen talvikuvan myös Multipakasta, Oulujoen valtavasta hiekkatörmästä Nuojualla.
Joulu
Jylhämässä
Aimo Kanervan tytär Eeva Kanerva muistelee perheen joululomaa 1960 voimayhtiön Jylhämän vierastalossa johtaja Jukka Kockin vieraana. Kockit olivat myös Kanervan lapsuudenystäviä Viipurista. Myös he keräsivät Kanervan taidetta.
"Herra jumala, miten täällä on hienoa, ei tällaista ole Helsingissäkään!" perheen äiti Veera Kanerva oli huudahtanut heti ovella. Aarne Ervin suunnittelema rakennus oli sisustettu elegantin ilmavasti Alvar Aallon kalusteilla ja suomalaisen taideteollisuuden uusimmilla huipputuotteilla.
Jouluun kuului käynti reellä hevosen kulkusten kilistäessä Säräisniemen kirkossa. Jylhämän elokuvateatterissa 10-vuotias Eeva näki ihannoimansa Brigitte Bardotin filmissä Ja Jumala loi naisen.
Mutta joulunaikaan kuului myös isän intensiivinen työskentely. Ja silloin ei isä paljon puhunut. Hän kiipeli huopatöppösissä joen jyrkkiä ja jylhiä törmiä ja maalasi pakkasesta välittämättä.
Kanervan joulun 1960 töistä tiedetään ainakin Kuusikkomäki (1960, yksityisomistuksessa). Taiteilijan omien muistiinpanojen mukaan se on Nuojualta. Maalauksesta saakin aavistuksen Oulujoen jokitörmän huimasta jyrkkyydestä.