Viime elokuun riistakolmiolaskentojen tulokset Pohjois-Suomen kasvaneista kanalintukannoista ovat saaneet vahvistusta talven aikana tehdyistä havainnoista.
Muun muassa Taivalkoskella, Kuusamossa, Sodankylässä ja Ylitorniolla on liikehtinyt teeriparvia, jollaisia ei ole parin viimeisen vuosikymmenen aikana nähty kuin unissa: koivikoissa on havaittu ruokailemassa reilusti yli satakin yksilöä.
Mauno Kylmäluoma Taivalkosken Kylmälästä totesi jokin aika sitten Lohivaaran rinteessä "valtaisan parven". Puiden latvuksiin pysähtymisestä syntynyt siipien kohina oli havahduttanut koiran, minkä jälkeen isäntäkin oli päässyt ihmettelemään satapäistä joukkoa. Lintujen määrä oli ollut vain arvioitavissa.
Männyissä hakovista metsoista on Pohjois-Suomessa niin ikään tehty havaintoja, jotka ovat olleet kuin eri ajasta. Sodankylän Vuotsossa ihmeteltiin marraskuussa 20-30 linnun parvea, ja kerrotaanpa Koitelaiskairassa nähdyn samoihin aikoihin jopa 50 metsolinnun tokka.
Lisääntyminen onnistui
Erikoistutkija Pekka Helle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sanoo että havainnot kanalintujen tavallista isommista parvista kertovat siitä, että niitä todellakin on nyt enemmän kuin aikoihin.
Hänen mielestään ilmiö ei ole merkki siitä, että talven oloissa olisi ollut jotakin sellaista, mikä olisi saanut metsien kukkoja ja kanoja kerääntymään tavallista herkemmin yhteen.
"Muutama vuosi sitten isoja teerikeskittymiä saattoi syntyä ruokintapaikkojen ansiosta. Nythän talviruokintaa ei enää juurikaan harjoiteta, joten tätäkin taustaa vasten talven näkyjä kannattaa tervehtiä erityisellä ilolla", Helle sanoo.
Teerien ja metsojen sekä muidenkin kanalintujen runsastuminen pohjoisessa - Etelä-Suomessa tilanne on toinen - selittyy ennen kaikkea viime kesän onnistuneella lisääntymisellä. Myös talvehtiminen oli sitä ennen sujunut hyvin.
Joidenkin tulkintojen mukaan varsinkin teeret voivat lyöttäytyä suurparveksi sen jälkeen, kun ravinnonsaanti estyy puiden oksien jäätyessä. Näin ne lähtisivät joukolla etsimään otollisempia ruokapöytiä toisaalta.
Helle uskoo, ettei teerien parveutumisessa ole nyt kyse tästä. Hänen tietoonsa ei ole tullut miltään suunnalta sellaisia säitä, joiden seurauksena esimerkiksi koivujen silmut olisivat jääneet pidemmäksi aikaa jääkuoren sisään.
Kevät hajottaa suurparvet
Parveutumisen taustalla on kanalintujen sosiaalinen luonne - ja toisaalta myös parven tuoma turva petoja vastaan.
"Mitä enemmän on ympäristöä tarkkailevia silmäpareja ruokailtaessa, sitä helpommin havaitaan saalistava kanahaukka, ja karkuun ehditään pyrähtää ajoissa. Lennossa olevia teeriä haukka ei tavoita."
Vaikka talvi on ollut kylmä, siitä ei ole koitunut ankariin oloihin tottuneille kanalinnuille haittaa. Lunta on tuhdisti, ja ainakin helmikuun loppupuolisolle saakka se on pysynyt enimmäkseen myös pehmeänä. Siihen on ollut hyvä heittäytyä kieppiin.
Kanalintujen soidinhalut viriävät huhtikuussa, ja kevätkiireiden lähestyessä parvetkin alkavat Helteen mukaan vähitellen hajota.
"Esimerkiksi teeriparvissa on nyt runsaasti viime kesän poikasia, jotka lähtevät etsimään omia tantereitaan, vaikka eivät mittelöihin vielä osallistuikaan. Vanhat linnut alkavat hakeutua kukin perinteiselle tappelukentälleen."