Ka­na­hauk­ka vai­keuk­sis­sa

Metsäkanalintukannat ovat neljänkymmenen vuoden aikana pienentyneet yli 60 prosenttia. Kanalintujen kato on vaikuttanut myös muihin lintuihin ja etenkin kanahaukkaan.

Vaihtoehtosaalis. Kanahaukalle kelpaa saaliiksi varisten ja lokkien ohella myös fasaani.
Vaihtoehtosaalis. Kanahaukalle kelpaa saaliiksi varisten ja lokkien ohella myös fasaani.
Kuva: Jari Peltomäki

Oulu

Metsäkanalintukannat ovat neljänkymmenen vuoden aikana pienentyneet yli 60 prosenttia. Kanalintujen kato on vaikuttanut myös muihin lintuihin ja etenkin kanahaukkaan.

Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettu Patrik Byholmin väitöskirja tuo paljon uutta tietoa metsäkanojen ja kanahaukan suhteista. Byholm selvitti erityisesti, kuinka luonnolliset metsäkanalintutiheyden vaihtelut vaikuttavat kanahaukan lisääntymismenestykseen ja levittäytymiseen.

Kanahaukat tuottavat edelleen isompia poikueita hyvinä kanalintuvuosina kuin huonoina. Tämä yhteys on kuitenkin hyvin heikko suurimmassa osassa maata. Heikkeneminen johtuu ensisijaisesti siitä, että metsäkanalintujen runsaus ei estä poikaskuolleisuutta, joka on poikuekokoa voimakkaasti määräävä tekijä.

"Munamäärä oli 1990-luvun aineistossa selvästi riippuvainen kanalintujen määrästä, mutta sitten yhteys murenee", Byholm kertoo. Vaikka metsäkanalintutiheys siis edelleen vaikuttaa kanahaukan munamäärään positiivisesti, ei kanalintutiheys juuri vaikuta siihen, montako poikasta haukat lopulta tuottavat.

Asia on pikemminkin päinvastoin: poikaskuolleisuus on Byholmin mukaan jopa jonkin verran tavallisempaa, kun kanalintuja on paljon.

Vielä 1960-luvulla tehdyissä tutkimuksissa yhteys oli selkeämpi. "Ehkä peto-saalis-suhde oli ennen vahvempi", Byholm tuumii. Suuri munamäärä johtaakin nykyään useammin suureen poikaskuolleisuuteen kuin suureen jälkeläismäärään.

"Koonsa puolesta kanalinnut ovat kanahaukalle sopiva saalisryhmä", Byholm kertoo metsäkanojen tärkeydestä. Kanalintujen sijaan kanahaukat kantavat nyt pesille muun muassa rastaita, varislintuja ja lokkilintuja.



Poikasten sukupuoli puntarissa


Tulokset paljastivat myös selkeän yhteyden paikallisen kanalintutiheyden ja kanahaukan poikasten sukupuolijakauman välillä: koiraspoikasia on enemmän kun kanalintuja on paljon, naaraspoikaset taas ovat runsaampia kun kanalintuja on vähän.

Ilmiön taustalla saattaa piillä sukupuolten välinen kokoero, joka kanahaukalla on huomattava: naaras on paljon koirasta suurempi. Kookas naaraskanahaukka voi korvata vähentyneet kanalinnut metsäjäniksillä, mutta koiraalle jänis on liian suuri saalis.

"Koiraspoikasilla on suurempi kuolleisuus ensimmäisenä elintalvena kuin naaraspoikasilla, mutta ehkä korkeampi kanalintutiheys vähentää koiraiden kuolleisuutta enemmän kuin naaraiden."

Etenkin talvisin koiraalla on vähemmän valinnanvaraa ravinnonvalinnassaan kuin naaraalla. "Suomalaisessa metsässä ei talvella ole paljon muuta kuin oravia ja kanalintuja sekä asutusten lähellä varislintuja", Byholm kuvaa.

Mekanismi, jolla lintu määrää jälkeläisensä sukupuolen, ei ole vielä tutkijoille selvä. Sukupuoli voi määräytyä heti siittämishetkellä tai emo voi abortoida ei-toivottua sukupuolta olevat jälkeläiset.

"Nisäkkäillä on esitetty hormonien olevan tässä keskeisessä asemassa, ja on sitä hypoteesia linnuillakin esitetty, mutta asiaa on aika vaikea tutkia", Byholm toteaa.

Byholm selvitti myös, että poikuekoon ja sukupuolijakauman maantieteellinen ja ajallinen vaihtelu on huomattavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisia tuloksia sukupuolijakauma- ja poikuekokodynamiikasta ei voi yleistää koskemaan koko Suomea.

Osa haukoista pystyy Byholmin mukaan sopeutumaan metsien ja kanalintujen hupenemiseen.

"Aineistossani parien välillä on selkeitä eroja. On aitoja metsäpareja, jotka elävät laajoilla metsäalueilla. Sitten on niitä, jotka pesivät kosteikon tai vaikkapa kaatopaikan vieressä. Kosteikon vieressä pesivien ravinnossa on runsaasti lokkeja, kaatopaikkaparit saalistavat rottia hyvin paljon."



Keski-Euroopan linnut
kaupunkilaisenpia


Keski-Euroopassa kanahaukat voivat olla hyvinkin kaupunkilaistuneita, mutta Suomessa moinen ei Byholmin mukaan ole mahdollista. "Täällä ei ole yhtä paljon ravintoa tarjolla ihmisasutuksenkaan lähellä. Keski-Euroopassa on puluja ja varpuslintuja paljon enemmän kuin Suomessa."

Kanahaukka on toistaiseksi pystynyt kompensoimaan kanalintujen vähenemisen aika hyvin muilla saaliilla. "Mutta mitään ylämäkeä ei ole odotettavissa. Päinvastoin: jos kanalintukannat edelleen hupenevat, niin kyllä peto seuraa saalistaan tässäkin suhteessa", Byholm toteaa kanahaukkakannan tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiavirheestä