"Pimeät talvet, paljon lääniä, vähän ihmisiä, kaksi virallista kieltä, iso naapuri, luottamus hallitukseen ja lätkä." Ainakin päällisin puolin voisimme olla yhtä maata 32 miljoonan kanadalaisten kanssa. Kanada toi perjantaina itseään tykö vaahteranlehdillä koristellun Hitech-aamiaispöydän voimin Smarthousessa Oulussa.
"Kulttuuri on niin samanlainen", vertaa Andrée Cooligan, joka on vastannyt pari vuotta kaupallisesta ohjelmasta Kanadan Suomen suurlähetystössä.
Siinä kun Suomea esitellään porttina itään, tarjoaa Kanada paitsi isot ja vakaat kotimarkkinat myös todella vilkkaasti toimivan portin Yhdysvaltoihin. Pelkästään Ontariosta rajan yli kulkee joka päivä miljardin edestä tuotteita, Cooligan kertoo.
Suuntaus näkyy väestön sijoittumisessa. Valtaosa kanadalaisista asuu korkeintaan sadan kilometrin päässä Yhdysvaltojen rajasta. "Päivän matkan päässä asuu sata miljoonaa kuluttajaa", painottaa suurlähetystön kaupallinen avustaja Johan Nyman.
Kiinnostusta riittää silti ulkopuolisillekin. Erityisen aktiivisesti yhteyksiä on ottanut Pohjolan suuntaan Oulun kokoluokaa edustava St. Catharines, missä toimii esimerkiksi Kemira. Kaupungin edustajat suunnittelevat marraskuulla uutta matkaa Suomeen Ontario-järven rannalta, mistä yltää minuuteissa Yhdysvaltojen rajalle.
Vientirengas auttaa
"Meidän asiakkaista kymmenen prosenttia on Oulun seudulta", laskee johtaja Jukka Mansikka Exportum Oy:stä. Kyseisistä pk-yrityksistä puolet tähtää parhaillaan juuri Kanadan markkinoille, näin esimerkiksi MSG, Icecomm ja Idesco.
"Kanada on selkeästi meidän voimakkain kasvualue."
Kanada saa lähes puolet bruttokansantuotteesta viennistä. Viennistä taas valtaosa suuntaa rajan yli etelään. Joten suorin tie Yhdysvaltojen markkinoille avautuukin, kunhan etsii sopivan kumppanin Kanadasta, Mansikka neuvoo.
Exportum on yksityinen suomalaisyritys, joka palvelee tällä hetkellä 70 pk-yritystä kymmenessä maassa rakentamalla niin sanottuja vientirenkaita. Vientirenkaiden yritykset tekevät yhteistyötä palkkaamalla yhteisen paikallisen vientijohtajan 4-6 pekkaan.
Ilman etuisuuspakettia
Kun kauppa- ja teollisuusministeriön tuki lasketaan mukaan, voi pieni firma kansainvälistyä vientirenkaan avulla periaatteessa 875 eurolla kuukaudessa, Mansikka laskee. Vientitoiminta voi tältä pohjalta jatkua 3,5 vuotta.
Yksikseen ulkomaille yrityksen perustavan on normaalisti varattava hankkeeseen 150 000-200 000 euroa vuodessa.
Esimerkiksi eräs kempeleläisfirma on vientirenkaan kautta yltänyt Ranskassa historiansa suurimpaan tilaukseen. Toinen yritys taas käväisi vasta esittelymatkalla Kanadassa sai heti referenssitilauksen. "Nyt ollaan jatkotilausvaiheessa."
Kolmas taas on saanut niin isosti tilauksia, ettei tuotanto ehdi perässä, Mansikka viittaa.
Vientirengas toimii edullisena testialustana myös epävarmoille. Edes Kiina ei ehkä lopulta sovikaan joka yritykselle. Myös esimerkiksi Tukholmassa aloittaneesta viidestä yrityksestä yksi on vetäytymässä, Mansikka viittaa.
Konkreettista etuisuuspakettia, vaikkapa brittien tarjoamia toimitiloja tai verohelpotuksia, Kanada ei tulokkaille lupaa, Mansikka tietää. Sen sijaan sekä elinkustannukset että työvoima ovat edullisempia kuin Yhdysvalloissa.