Oululaiset ovat tottuneet julkisesti vähättelemään julkisia rakennuksiaan.
Eniten ryöpytystä on saanut ydinvoimalaa muistuttava kaupunginteatteri, jota historiantajuiset arkkitehdit urheasti puolustivat ennen kuin Vänmanninsaaren kokonaisuus pilattiin lisärakennuksella.
Mitä muuta kansainvälisen oloista arkkitehtuuria täältä löytyy? Kelpaisiko 1970-lukulaista modernismia liputtava Valion kalteva meijeri Maikkulassa?
Perimätieto kertoo, että ”pohjoiseurooppalaisessa meijerilehdessä Oulun meijeriä kehuttiin Euroopan parhaiten suunnitelluksi kauppanestemeijeriksi”.
Sen jälkeen on maailmalla mainittu ainakin Pyhän Tuomaan kirkko ja Oulunsalon kunnantalo. Rotuaari, myös sitä pidetään onnistuneena lisänä kaupunkikuvaan.
Helsingissä asuva Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Hennu Kjisik ei suostu aliarvioimaan työpaikkakaupunkiaan.
”Jos otamme huomioon kaikki aikakaudet, Oulussa on kaupungin väkilukuun nähden huomattavan paljon korkeatasoista arkkitehtuuria, jopa kansainvälisen mittapuun mukaan. Pääkaupunkiseudun jälkeen täällä on eniten hyviä arkkitehtitoimistoja.”
Oululaisia keskusteluttanutta Isonkadun osittaista kattamista osuusliike Arinan yksityiseksi tilaksi Kjisik ei kannata.
”Kanadan kaupungeissa vastaavia kattamisratkaisuja on jo ryhdytty purkamaan. Siellä on kyllästytty julkisen tilan privatisointiin. Eikä joka paikkaan keskustassakaan tarvitse päästä kulkemaan yöpuku päällä.”
"Kaupunkikuva on jäänyt sivuosaan"
Arkkitehdeilla on Kjisikin mukaan vain rajallinen mahdollisuus vaikuttaa kaupunkiympäristön laajoihin, toiminnallisiin asioihin, vaikka havainnekuvissa kauniit ihmiset aina siemailevat kadulla martineja aurinkovarjojen alla.
”Se, mitä maan tasossa todellisuudessa tapahtuu kaupungin elävöittämiseksi, johtuu ihan muista seikoista kuin arkkitehtisuunnittelun tasosta.”
Kjisikille korkea rakentaminen ja tehokkuus eivät ole synonyymejä. Monien tutkimusten mukaan matala ja tiivis on usein tehokkaampaa. Ihan oma kysymyksensä on se, miten korkeat talot sopivat Oulun vanhaan empire-ruutukaavaan.
Oulun koulun jälkeen täkäläisestä arkkitehtuurista on ollut vaikea hahmottaa selkeää, omaa tyylisuuntaa.
”Keskustan kehittämisprojekteistakin tuntuu jäävän käteen lähinnä parkkipaikkalaskelmia. Kaupunkikuva jää sivuosaan.”
Asuntosuunnittelussa nähdään kaikkialla Suomessa ongelmana se, että rakennusfirmojen riskinottokyky on vallitsevan taloustilanteen takia alhainen.
Lue lisää torstain Kalevassa olevasta Näkökulmia kaupunkiin -sarjan jutusta.