Halifax Pohjois-Amerikan isot naapurukset Kanada ja Yhdysvallat jakavat mantereen, ja heidän pitäisi ainakin Kanadan mielestä olla ystävistä parhaat.
Äskeinen molemmissa maissa tehty mielipidetutkimus on kuitenkin tuonut hyvin esille, miten epäsuhtainen Yhdysvaltain ja Kanadan asukkaiden suhtautuminen toisiaan kohtaan on.
Se muistuttaa epätoivoisesti rakastuneen murrosikäisen sinisilmäistä uskollisuutta, vaikka ihastuksen kohde ei välitä vähääkään.
Kyselyssä kanadalaiset pitivät Yhdysvaltoja kaikkein läheisimpänä ystävämaana, liittolaisena, kauppakumppanina. Lämpimiin tunteisiin ei vastattu naapurissa, sillä yhdysvaltalaiset tuskin tiesivät missä Kanada on. Kaikenkaikkiaan he pitivät sitä merkityksettömänä tekijänä ulkopolitiikassa ja erityisesti kaupassa, vaikka Kanada on Yhdysvaltain tärkein kauppakumppani.
Suurin osa kyselyssä mukanaolleista yhdysvaltalaisista piti Britanniaa läheisimpänä liittolaisena ja Japania ja Kiinaa tärkeimpinä kauppakumppaneina. Lähes kaikki tiedusteluun osallistuneet kanadalaiset tiesivät, että Yhdysvallat on maan tärkein kauppakumppani. Maat käyvät enemmän kauppaa keskenään kuin mitkään muut maat maailmassa 1,5 miljardin dollarin arvosta päivittäin.
Suurin järkytys kanadalaisille oli kuitenkin se, että kolmannes tutkimukseen osallistuneista yhdysvaltalaisista ei tiennyt, että Kanada on itsenäinen valtio, vaan piti Yhdysvaltain 51, osavaltiona.
Viime aikoina Kanadassa onkin keskusteltu paljon päälehtien palstoilla maan tulevaisuudesta mantereen supervallan vierustoverina ja siitä kuinka kauan menee, ennenkuin Kanada tosiaankin on vain yksi Yhdysvaltain osavaltioista.
Yli kuukausi sitten Pentagon ilmoitti uuden sotilaallisen vyöhykkeen muodostamisesta Pohjois-Amerikkaan. Tätä Northern Command eli Northcom-suunnitelmaa pidetään suurimpana sotilaallisena uudistuksena mantereen puolustuksessa toisen maailmansodan jälkeen. Puolustusministeri Donald Rumsfeld ilmoitti, että yhdysvallat valvoo Northcom-aluetta, joka levittäytyy Panaman kanavalta Kanadan arktikselle. Tarkoitus on varmistaa ’kotimaan turvallisuutta’ ja tehdä terroristien pääsyn Pohjois-Amerikkaan mahdollisimman vaikeaksi.
”Northcom-turvaa amerikkalaisia siellä missä he asuvat ja työskentelevät”, sanoi puolustusministeri Rumsfeld.
Mantereen maa-, ilma ja meripuolustusta johdetaan nyt Coloradon Ceyenne-nuoren sisälle rakennetusta päämajasta. Kanadalla ja Yhdysvalloilla on ollut vuodesta 1958 lähtien yhteinen mantereen ilmapuolustusta koskeva sopimus, jonka varakomentaja on aina kanadalainen. Northcom on yksinomaan yhdysvaltalaisten komennossa, sitä johtaa ilmavoimien kenraali, ylipäällikkö Ralph Eberhart.
Kanadassa pääministeri Jean Chretienin liberaalihallitus ei ole syöksynyt päätä pahkaa mukaan Yhdysvaltain uuteen puolustussuunnitelmaan, vaan punnitsee tilannetta hitaasti ja huolellisesti.
Kanadalaiset huolissaan
suhteiden suunnasta
Yhdysvaltain Kanadan suurlähettiläs Paul Cellucci on vakuutellut kanadalaisille, että Yhdysvalloilla ei ole aikomusta tuoda sotilaitaan Kanadan maaperälle tai vartioida laivastollaan Kanadan rannikoita.” Amerikkalaiset sotilaat eivät astu jalallaan Kanadan maaperälle ilman Ottawan lupaa”, vakuutti Cellucci.
Suurlähettiläs Cellucci on painottanut, että on kysymys pelkästään kaikkien Pohjois-Amerikan mantereen asukkaiden turvallisuusjärjestelyistä terrorismin uhan edessä. Välittömästi syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkeen Yhdysvaltain media leimasi Kanadan syntipukiksi, jonka avokätinen maahanmuuttopolitiikka salli vaarallisten terroristien pesivän keskellään. Silloin pidettiin selvänä, että lentokonekaapparit pääsivät USA:han Kanadan kautta.
Myöhemmin kuitenkin selvisi, että monet iskun tekijöistä olivat asuneet Yhdysvalloissa vuosikausia, ja heidän yhteytensä Kanadaan olivat vähäiset. Anteeksipyyntöjä ei kuitenkaan saatu, ja syytökset jättivät ikävän mielikuvan Kanadasta terroristien pesäpaikkana.
Mielipidemittauksen masentavat tulokset ovat viimeisin todiste ison naapurin yliolkaisuudesta, joka on pahoittanut kanadalaisten mieliä.
Yli kuukausi sitten Yhdysvallat pommitti vahingossa kanadalaisia sotilaita Afganistanissa. Neljä kanadalaista kuoli ja kahdeksan haavoittui amerikkalaisen pommittajan iskussa.
Tapauksen jälkeen presidentti George W. Bush unohti pahoitella kanadalaissotilaiden menetystä, ja teki sen vasta kun Kanadassa oli alettu äimistellä presidentin kömmähdystä.
Kanadassa muistetaan vielä hyvin, miten presidentti George W. Bush myös unohti mainita Kanadan kiittäessään nimeltä tärkeimpiä liittolaisia terrorismin vastaiseen taisteluun osallistumisesta.
Washington on myös iskenyt Kanadalle arkaan paikkaan, maalle tärkeään puutavarateollisuuteen. Presidentti Bush hyväksyi kevään aikana korkeat rangaistustullit kanadalaiselle tuontilaudalle, koska yhdysvaltalaiset sahurit uskovat kanadalaisten dumppaavan sahatavaraa Yhdysvaltoihin tukiaisten avulla.
Kanadalaiset kauppaneuvottelijat ovat palanneet kerta toisensa jälkeen tyhjin käsin. He väittävät, että amerikkalaisten kanssa on mahdotonta neuvotella. ”Kun säännöt ovat meille suotuisat, Washington muuttaa ne sellaisiksi, että he voittavat”, valittavat ison veljen käytökseen pettyneet kanadalaiset.
