jouko.vuorjoki@kaleva.fi
Teemu Selänteen nimi eittämättä pyörii tällä hetkellä kaikki suomalaisten jääkiekkojännärien huulilla. Kanadassa tuo nimi on Scott Niedermayer - mestarijoukkue Anaheimin kanadalaiskapteeni, joka on voittanut urallaan aivan kaiken.
Niedermayer voitti jo neljännen Stanley cupinsa, hän on olympiavoittaja 2002, maailmanmestari 2004, World cupin voittaja 2004, alle 20-vuotiaiden maailmanmestari 17-vuotiaana 1991 ja Kanadan juniorimestari (Memorial cup) 1992.
Niedermayer on kotimaassaan palvottu sankari, mutta Kanadassa asetelmaan tulee väistämättä katkeransuloisia tunteita, sillä Stanley cupeja hän on voittanut vain Yhdysvalloissa majapaikkaansa pitäville joukkueille; New Jerseylle 1995, 2000 ja 2003 sekä Anaheimille 2007.
Vaikka Anaheimin kokoonpanon runko koostui 90-prosenttisesti kanadalaispelaajista - poikkeuksina vain Selänne ja Ruotsin Samuel Påhlsson - jääkiekon kotimaassa suurin piirtein kaikki pitivät peukkuja Ottawan puolesta. Siitä onkin kulunut jo 14 vuotta, kun Stanley cup päätyi edellisen kerran kanadalaisjoukkueen haltuun (Montreal 1993).
NHL:ssä jääkiekko on viime tunkeutunut vahvasti myös aurinkorannoille sekä alueille, joissa jääkiekko ei perinteisesti ole suuri laji. Kun Tampa Bay Lighting voitti Stanley cupin 2004, sen mestaruusparaatissa oli arviolta noin 15 000 kannattajaa.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että Oulun torilla on jo kolmena vuonna juhlinut yhtäaikaa 25 000 - 30 000 kärppäfania.
Aivan samalla tavalla kuin Tampassa, myös Kalifornian auringossa Anaheim Ducksin mestaruusjuhlat voivat hukkua suurkaupungin valoihin. Länsirannikolla koripallo, baseball ja amerikkalainen jalkapallo ovat "hot" ja jääkiekko tässä vertailussa "not".
Los Angelesin eteläkyljessä sijaitseva Anaheim ei ole kiekkocity - eikä tule sitä koskaan olemaankaan.
Jos mestaruus olisi mennyt Ottawaan, kaupunki olisi seonnut useammaksi viikoksi - ehkä jopa kuukausiksi.
Ennen tätä kevättä Selän ne oli ottelumäärällä 1041 kolmantena tilastossa, johon pääsevät eniten runkosarjan otteluita pelanneet NHL-veteraanit, jotka eivät koskaan ole voittaneet Stanley cupia.
Nyt Selänteen nimi sieltä poistuu, mutta siellä ovat edelleen ykkösenä ja kakkosena Trevor Linden (1323) ja Teppo Numminen (1314).
Kaikkien aikojen ykkönen Ron Francis, joka lopetti 22 kautta kestäneen NHL-uransa 2004. Hän voi hyvinkin jäädä pysyvästi historiaan, johon kukaan ei haluaisi nimeään.
Francis iski tauluun 1731 ottelua, jota enemmän ovat pelanneet vain Gordie Howe (1767) ja Mark Messier (1756). Nämä kaksi legendaa kuitenkin voittivat uransa aikana useita mestaruuksia.
Jääkiekkoilun jumalattaret käänsivät tällä kertaa suosiolliset kasvonsa Selänteelle, joka sai ansaitun palkinnon kaikesta siitä työstä, jonka hän on lajille antanut.
Myös Teppo Numminen on työn sankari, joka odottaa uralleen täyttymystä.
Olisiko ensi vuonna jo Nummisen vuoro? Seuraavina jonossa odottavat vuoroaan Saku Koivu, Janne Niinimaa, Olli Jokinen, Kimmo Timonen, Sami Kapanen...
He kaikki tietävät, kuinka vaikeaa voittaminen on.