Amerikan maiden huippukokouksessa Monterreyssä Meksikossa Kanada toivoo sosiaalisen peruskirjan hyväksymistä tueksi demokratian peruskirjalle, jonka 34 maanosan maata hyväksyivät vuonna 2001 Quebecin huippukokouksessa. Monet latinalaisen Amerikan maat kuitenkin torjuvat kaiken puuttumisen omaan sosiaalipolitiikkaansa.
Demokraattista hallintotapaa, oikeudenmukaista talouskasvua ja sosiaalista kehitystä käsittelevät kysymykset vastaavat Kanadan ulkopolitiikan prioriteetteja, ja uusi pääministeri Paul Martin, joka ottaa Monterreyssä ensimmäiset askeleensa kansainvälisellä näyttämöllä, haluaa puolustaa niitä voimakkaasti.
Kaikkein tärkein on kuitenkin muualla: Martin käyttää kokousta hyväkseen voidakseen solmia yhteyksiä pallonpuoliskon johtajien kanssa, George Bush etunenässä.
Ulkopolitiikassa kaikkein tärkein kysymys Paul Martinille on parantaa suhteita Yhdysvaltoihin. Suhteet kärsivät, kun Ottawan hallitus kieltäytyi osallistumasta Irakin sotaan. Vuoropuhelu Bushin kanssa on voitava aloittaa uudelleen, hinnalla millä hyvänsä.
Heti kun Martin otti virkansa vastaan 12. joulukuuta, hän nimitti Kanadan ja Yhdysvaltain suhteita käsittelevän pysyvän ministerineuvoston. Sen tavoitteena on hoitaa maiden välistä kumppanuutta ja toimia katalysaattorina yhteiselle politiikalle eri aloilla, onpa kyse rajaliikenteestä tai puolustuksesta.
Terrorismin vastaisessa taistelussa Kanada on jo osoittanut hyvää tahtoaan ja ryhtynyt tarmokkaasti toimiin valvonnan tehostamiseksi rajoilla ja myös maan sisäpuolella.
Paul Martin muistutti kuitenkin vastikään, että Kanada pitää kiinni suvereniteetistaan. Hän haluaa vakuutuksen siitä, että Washington "kunnioittaa Kanadan passia", jottei erään syyrialaista syntyperää olevan kanadalaisen kokema painajainen toistuisi.
Maher Arar pidätettiin syyskuussa 2002, kun hän oli transitmatkustajana New Yorkissa, ja hänet karkotettiin Jordaniaan ja sen jälkeen Syyriaan - missä hän virui vankilassa kymmenen kuukautta, ilman että amerikkalaisviranomaiset olisivat ilmoittaneet asiasta Ottawaan.
Pohjois-Amerikan ilmapuolustus listalla
Toinen Bushin ja Martinin tapaamisen asialistalla oleva kysymys on pohjoisamerikkalaisen ilmapuolustuksen luominen. Ottawa vahvisti viime viikolla aikovansa osallistua keskusteluihin amerikkalaisten käynnistämästä hankkeesta, jolla tähdätään ohjuspuolustusjärjestelmän luomiseen koko Pohjois-Amerikalle. Torjuttuaan suunnitelmat vuosien ajan Ottawa avasi toukokuussa 2003 oven asiaa koskeville keskusteluille.
"On varmistuttava siitä, että kaikki päätökset tehdään Kanadan etujen mukaisesti", Martin totesi vastikään.
Hänen hallituksensa haluaa välttää sen, että amerikkalaiset ottaisivat yksin hoitoonsa maanosan suojelun, ja haluaa olla mukana hankkeessa, tai ainakin saada etuoikeutetun pääsyn käsiksi kaikkiin sitä koskeviin tietoihin, kuten Kanadan puolustusministeri David Pratt on korostanut.
Ottawa puolustaa sitä ajatusta, että ohjuspuolustusjärjestelmää valvoisi NORAD, Pohjois-Amerikan ilmatilan puolustuksen komentokeskus, joka syntyi Kanadan ja Yhdysvaltain puolustussopimuksen myötä ja joka on molempien maiden komennossa.
Tarjouksia Irakin
jälleenrakennuksesta
Kanadan puolella toivotaan, että tapaaminen George Bushin kanssa avaisi kanadalaisille myös mahdollisuuden päästä osallistumaan Irakin jälleenrakennusta koskeviin sopimuksiin. Washington on kieltäytynyt ottamasta Kanadaa niiden maiden joukkoon, jotka pääsevät hyötymään näistä sopimuksista.
Ottawa on valittanut asiasta avoimesti ja ilmoittanut, että se on hoitanut oman osuutensa terrorismin vastaisessa taistelussa Afghanistanissa, jossa sillä on lähes 2000 sotilasta, ja se on myöntänyt 300 miljoonaa dollaria Irakin jälleenrakentamiseen, joten kanadalaisten yritysten pitäisi päästä mukaan tarjouskilpailuun.
Yhdysvaltain kauppa on Kanadan kannalta ratkaisevan tärkeää. Kaikki, mikä haittaa kaupankäynnin sujuvuutta - kuten terrorismin vastaisen taistelun nimissä tehtävät pikkutarkat rajatarkastukset - tulisi rajata tarkoin vain välttämättömimpään, Martin aikoo muistuttaa.
Hänen uskotaan vaativan Yhdysvaltain presidentiltä myös kanadalaisen naudanlihan tuontikiellon purkamista. Kielto määrättiin sen jälkeen, kun Kanadassa löytyi viime toukokuussa Pohjois-Amerikan ensimmäinen hullun lehmän tautitapaus. Ottawa väittää, että naudanlihatuotanto on niin integroitunutta, ettei ole mitään syytä rakentaa muureja maiden välille.
"Tämä on pohjoisamerikkalaista teollisuutta, ja amerikkalaisten edut elintarviketurvallisuuden suhteen ovat samat kuin meidänkin", Paul Martin totesi vastikään.
