Kanadan maanantaisten parlamenttivaalien lopputulos oli ennusteiden mukainen. Valta vaihtui liberaaleilta konservatiiveille ensimmäisen kerran 12 vuoteen. Historiallista tuloksessa on ennen muuta konservatiivien uusi nousu uskottavaksi puolueeksi: koko 1990-luvun loppupuolen puolue oli aivan raunioina ja Kanadan oikeisto-oppositio hajallaan.
Pääministeriksi nouseva Stephen Harper onnistui tekemään konservatiiveista jälleen poliittisesti uskottavan voiman. Siihen tosin auttoi paljon se, että liberaalit lähtivät näihin epäluottamuslauseen jälkeisiin vaaleihin jollain tavoin valmiiksi alistuneina. He joutuvat nyt vuorostaan etsimään uutta alkua, sillä pääministerinä alle kaksi vuotta ollut Paul Martin luopui puolueen johdosta tappion jälkeen.
Poliittisesti vaalitulos merkitsee Kanadan kääntymistä oikealle. Konservatiivien henkinen pohja on rikkailla Albertan öljyalueilla keskilännessä. Paljon kolhuja kokeneet Yhdysvaltain-suhteet saattavat nyt kääntyä parempaan, mutta mitään dramaattista muutosta Kanadassa ei pääse tapahtumaan.
Harper joutuu muodostamaan vähemmistöhallituksen. Mitään luontevaa tukipuoluetta ei ole, sillä liberaalien ohella parlamentissa ovat vain lähinnä sosialidemokraattinen Uusi demokratia ja Quebecin itsenäisyyspuolue. Politiikasta tulee väistämättä tasapainoilua ja hallitus on lähtökohtaisen heikko.
Kanadan talous ja yhteiskunta ovat hyvässä kunnossa. Vaalit olivatkin ennen muuta kansalaisviesti siitä, että sisäpolitiikkakin pitäisi saada jälleen järjestykseen. Uusi joukkue ryhtyy töihin, mutta hallituksen rakenteellinen heikkous säilyy.