Amerikkalaisten kokoamasta Irakin sotaa tukevasta liittoutumasta puuttuu valtio, jonka monet olettaisivat olevan siellä Britannian ja Australian tapaan. Yhdysvaltain pohjoinen naapuri Kanada on kuitenkin kieltäytynyt menemästä mukaan sotaan.
"Amerikkalaiset ovat hieman pettyneitä siitä, että Kanada ei mennyt mukaan koalitioon", muotoilee tiistaina Oulussa vieraillut maan Suomen suurlähettiläs Adele Dion.
Atlantin tuolla puolen tämä pettymys on ilmaistu voimallisemmin. Monet kanadalaiset hätkähtivät, kun Yhdysvaltain sikäläinen lähettiläs puheessaan ilmoitti Washingtonissa olevan paljon pettymystä ja närkästystä Kanadan asenteen vuoksi.
Pääministeri Jean Chrétien vastasi Kanadan olevan itsenäinen suvereeni valtio, jossa myös on paljon pettymystä siihen, että Yhdysvallat on sodassa ilman YK:n tukea.
Tämäntapainen sanailu naapurusten välillä on hyvin harvinaista, ja kaiken päälle toukokuuksi suunniteltu presidentti George W. Bushin vierailu Kanadan pääkaupungissa Ottawassa saattaa jäädä toteutumatta.
Amerikkalaisvastaisuus
ei ole nousussa
Suurlähettiläs Dionin mukaan Kanadan asenne on selvä: sotaan olisi tarvittu YK:n valtuutus. Humanitaarista apua maa on valmis antamaan, mutta se ei osallistu sotaan. Hänen mielestään Kanada on Yhdysvalloille tärkeä naapuri, suhde on läheinen, ja Yhdysvaltain ministeriöissä ja kongressissa maan asenne ymmärretään.
"Amerikkalaisvastaisuus ei ole Kanadassa nousussa", Dion vakuuttaa. Samalla hän muistuttaa, että jonkinasteinen antiamerikkalaisuus on maassa normaali asiaintila. Vierekkäin ovat iso ja pieni maa, ja itsenäisyyttä ja identiteettiä haetaan ottamalla etäisyyttä naapuriin.
Dionin mukaan kanadalaiset poliitikot, tiedotusvälineet ja tavalliset kansalaiset eivät yleisesti hyväksy Yhdysvaltain politiikkaa Irakissa. Mielipidekyselyissä selvä enemmistö vastustaa Kanadan menemistä mukaan sotaan. Asiasta ja maan ulkopoliittisesta linjasta käydään kuitenkin jatkuvaa keskustelua ja mielipiteet jakautuvat. Moni on sitä mieltä, että Yhdysvaltain politiikkaa tulisi tukea selvästi, eikä suhteita pitäisi vahingoittaa.
"Kanadan kaupasta 87 prosenttia on Yhdysvaltain kanssa, ja se on arvoltaan miljardi USA:n dollaria päivässä", Dion huomauttaa.
Kiistoja
aikaisemminkin
Samalla hän muistuttaa, että Irakin sodan kaltaisissa oloissa eriävät mielipiteet saavat enemmän julkisuutta kuin muuten. Kanadan ja Yhdysvaltain välinen sanaharkka ei ole tavatonta, maat ovat käyneet kovasanaistakin kiistaa esimerkiksi puukaupasta ja lohen pyyntikiintiöistä. Molemmilla asioilla on isoja taloudellisia seurauksia, mutta ne eivät ole saaneet läheskään samanlaista huomiota kuin erimielisyys Irakista.
Aikanaan Kanada pysytteli erossa myös Vietnamin sodasta ja monet kutsunnoista kieltäytyneet amerikkalaiset pakenivat sinne. Suurlähettiläs Dion on kuitenkin varovainen vertaamaan Irakia ja Vietnamin sodan aikaista tilannetta keskenään, sillä kansainvälinen tilanne oli tuolloin hyvin erilainen kuin nyt.
Oulussa Kanadan suurlähettiläs tapasi muun muassa kaupungin ja läänin ylintä johtoa ja kauppakamarin edustajia ja vieraili Kalevan ohella Medipoliksessa ja teknologiakylässä. Yliopistolla hän luennoi ihmisoikeuksiin ja naisten asemaan liittyvästä aiheesta; ennen tuloaan Suomeen syksyllä 2001 hän on useita vuosia työskennellyt näiden kysymysten parissa. Oulusta hän jatkoi vielä Rovaniemelle.