"Vaikeinta lintuinfluenssassa on valtava julkisuus ja viestinnän hallinta, mutta mehän elämme mediayhteiskunnassa. Suomalainen kuluttaja on kuitenkin aika käytännöllinen ja luottaa kotimaisiin tuotteisiin", sanoi HK Ruokatalo Group Oyj:n toimitusjohtaja Simo Palokangas perjantaina viimeisessä tulosinfossaan.
Palokangas jää eläkkeelle maaliskuun lopussa ja huhtikuun ensimmäisenä koko HK Ruokatalon johtoon siirtyy mainostoimisto Hasan & Partnersin toimitusjohtajan tehtävästä tullut Kai Seikku.
"Siipikarjaketju on suljettu ketju kanalasta teurastamoon. Maailmalla ei ole yhtään esimerkkiä, että sairastuminen olisi tullut ruoasta", vakuutteli Palokangas.
Hän myöntää, että loka-marraskuussa HK Ruokatalon siipikarjatuotteiden myynnissä oli pieni lasku, mutta myynti palautui suurimman kohun jälkeen ennalleen.
HK Ruokatalo hallitsee Kariniemi-tuotemerkillä ja yhdessä kaupan merkkien kanssa puolta Suomen siipikarjanlihamarkkinoista.
"Ne valmistajat, jotka tuovat siipikarjanlihaa Suomeen, tulivat viime vuonna ostamaan sitä HK Ruokatalolta ja loppuvuodesta meillä oli jopa toimitusvaikeuksia", selvittää Palokangas.
HK Ruokatalo oli kutsunut tuloksen julkistamistilaisuuteensa siipikarjaliiketoiminnan johtajan Reijo Kiskolan, jolle sateli kysymyksiä lintuinfluenssan tulosta Suomeen.
Kasvatus sisätiloissa
"Suomessa broilerit ja kalkkunat kasvatetaan sisätiloissa. Rehu ja juomavesi eivät ole missään vaiheessa tekemisissä luonnonlintujen kanssa. Kaikki tuotteemme valmistetaan 100-prosenttisesti suomalaisesta lihasta ja myös kaupan merkit tehdään kotimaisesta lihasta. Tuontia ei ole", todisti Kiskola.
Hän arvelee, että Suomen hyvä tilanne voi mahdollistaa jopa siipikarjanlihatuotteiden viennin manner-Eurooppaan.
"Varmaa kuitenkin on, että jossain vaiheessa myös Suomesta löytyy sairastunut villilintu, siksi me levitämme sanomaamme suljetusta siipikarjantuotannostamme."
HK-konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna 883 miljoonaan euroon. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 29 miljoonaa euroa, jossa on hieman laskua. Kotimaas sa HK jäi tulostavoitteistaan, mutta kansainvälinen toiminta ylitti tavoitteensa.
Palokangas muisteli 12-vuotista uraansa LSO Foodsissa ja sittemmin HK Ruokatalossa tunnustamalla, että ei olisi uskaltanut tulla yhtiöön, jos olisi tiennyt Suomen hakevan EU-jäsenyyttä ja lihafirman surkean kunnon.
"LSO oli tehnyt 1990-luvun alussa 400 miljoonan markan tappiot ja lisäksi sillä oli 100 miljoonan ylikirjaukset kiinteistöistään eli meillä oli 500 miljoonaa markkaa takapakkia, kun lähdettiin liikkeelle."
Rahoitus oli myös usein katkolla. Henkilöstöä piti vähentää 3 600 työntekijästä 2 500:aan.
Palokangas toteutti yhtiössä heti taloon tultuaan oman kulttuurivallankumouksensa. Hän vakuuttaa, että HK Ruokatalon tase on nyt kunnossa, tulos kelvollinen ja tulevaisuuden optiota on riittävästi.