Kam­pan­ja­mies Nii­nis­tön tyy­lis­tä: "Äi­din­kie­len opet­ta­jal­la pu­na­ky­nä voisi heilua, mutta kan­sa­lai­siin tämä tehoaa"

Heikki A. Ollila ja puolisonsa Pirkko-Liisa ovat tekemässä presidenttiä jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa on erilaista, kun takana on kannattajayhdistys. Kannattajakortit tulevat suoraan postitse Olliloille Kangasalle.

Kuva: Elias Lahtinen

Kangasalan Kaivannon kylässä, Roineen rannalla tehdään Suomeen presidenttiä jo kolmatta kertaa.

Pitkän linjan kokoomusvaikuttaja, entinen kansanedustaja Heikki A. Ollila vetää tottuneesti yhdistystä, jonka tavoite on kerätä kesän aikana vähintään 20 000 kannattajakorttia. Tämän jälkeen yhdistys voi asettaa istuvan presidentin Sauli Niinistön ehdokkaaksi.

Ollila on yhdistyksen asiamies. Valintaa hän pitää luonnollisena jatkumona. Olihan hän kuusi vuotta sitten Uusi presidentti ry:n puheenjohtaja, jolloin Niinistö valittiin ensimmäiselle kaudelleen.

Kokemusta voi kaivaa myös vuodelta 2006, jolloin Niinistö oli ensi kertaa ehdokkaana. Ollila oli mukana kampanjatyössä yhdessä puolisonsa Pirkko-Liisan kanssa.

– Vaimoni oli yhteyspäällikkö median suuntaan ja sen ajan nettivastaaja.

Kansansuosio vaikutti päätökseen

Ollila sai tiedon presidentin hellimästä yhdistyksestä muutamaa päivää ennen kuin se tuli julkiseksi. Hän itse piti todennäköisenä ennen ilmoitusta, että Niinistö hakee jatkokautta, joskin täyttä varmuutta ei ollut. Päätöstään presidentti mietti pitkään.

– Niinistö miettii kaikkea huolellisesti ja perusteellisesti, voisi sanoa, että vastuullisesti. Isäni mielilausahdus oli, ettei ole niin pientä asiaa, ettei tarttis aatella.

Tämä lause sopii kaikille, mutta erityisesti sitä noudattaa Niinistö.

Ollila arvelee, että Niinistön ratkaisu oli aidosti auki vielä keväällä.

– Hän punnitsi tarkoin eri vaihtoehtoja.

Presidentin laaja kansansuosio oli yksi tekijä päätökselle.

– Ehkä hän koki ehdolle asettumisen velvoittavana. Hänen on myös helpompi lähteä toiselle kaudelle, koska kokemusta on kuudelta vuodelta. Presidentti on tavannut puolen sataa maailman merkittävimpiä henkilöitä. Verkostot ovat valmiiksi kudottu. Pelkkä päivitys riittää, jos hänet valitaan uudelleen.

Tarkka harkinta on Ollilan mielestä presidentin vahvuus.

– Siksi kansalaiset luottavat häneen. Niinistö on myös johdonmukainen. Hän tekee, minkä kokee oikeaksi. En muista, että kukaan olisi moittinut häntä oman edun tavoittelijaksi. Näitä puheitahan kuulee usein politiikassa.

Niinistöllä on vahva juristin moraali.

– Sen perusajatus on, että jos hänelle annetaan muiden rahoja hoidettavaksi, niin ne on hoidettava huolellisemmin kuin omat rahat.

"Kansalaisiin tämä tehoaa"

Ollia nostaa esille presidentin omanlaisensa ilmaisutyylin.

– Hän käyttää puheissaan jopa runollista tyyliä. Äidinkielen opettajalla punakynä voisi heilua, mutta kansalaisiin tämä tehoaa. Sanoma menee perille. Tietenkään kaikkia ei voi miellyttää, mutta en ole huomannut, että presidentin puheissa olisi kansankosiskelua.

Ollila tutustui Niinistöön vuonna 1987, kun he molemmat aloittivat tuoreina kansanedustajina. Ensitapaaminen oli eduskunnassa edustajien vaatekaappien äärellä. Tuosta lähtien on jatkunut yhteistyö ja ystävyys.

Eduskuntaan syntyi pian tunnettu Hupu, Lupu ja Tupu -ketju. Nimitys oli peräisin kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilalta (kesk.). Ketjuun kuuluivat Niinistön ja Ollilan lisäksi kansanedustajat Kari Häkämies (kok.) sekä täydennyksenä Anssi Rauramo (kok.)

– Meitä kolmea yhdisti valiokuntajäsenyys. Olimme perustuslakivaliokunnassa. Jäimme usein perjantaina istunnon päätyttyä vielä juttelemaan keskenämme. Kuppilassa istuimme paljon yhdessä. Tämä herätti huomiota, sillä kiinteät porukat eivät ole kovin yleisiä eduskunnassa.

Kaikki kuuntelivat Niinistöä

Kun Niinistö aloitti eduskunnassa, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) totesi nuoresta juristista, että Niinistö on salolainen käkkäräpää, tyypillinen yhden kauden edustaja.

Nyt Ollilaa moinen heitto naurattaa.

– Niinistön taidot selvisivät minulle aika pian. Huomasin, miten nopeasti hän omaksui asiat valiokunnassa ja miten hän kiinnitti huomiota oleellisiin kysymyksiin.

Eduskuntaryhmässä on usein levotonta.

– Kun Niinistö käytti puheenvuoron, niin kaikki hiljentyivät kuuntelemaan. Hän toi esille asioita poikkeavista näkökulmista, Ollila muistelee.

Rahoittajiksi yksitysiä ja yrityksiä

Niinistö on kertonut, että varsinainen kampanja alkaa satavuotisen Suomen juhlallisuuksien jälkeen.

Sitä ennen yhdistysväki tekee taustatyötä suunnitellen ja keräten rahaa.

– Vaalirahoitusta voidaan alkaa kerätä lain mukaan elokuussa. Mukaan haetaan yksityistä rahoitusta ja yritysten lahjoituksia. Viimeksi kampanjan junaili kokoomus, mutta nyt kuljemme eri polkua. Niinistöllä on takanaan kannattajayhdistys.

Vuonna 2006 Niinistöä vietiin eteenpäin Työväen presidenttinä.

– Olisiko työnimi koko kansan presidentti. Hänellä on kannatusta yli puoluerajojen.

Yksi syy suosioon on Ollilan mukaan presidentin laaja ulkopoliittinen kokemus.

– Viime kerralla SDP arvosteli Niinistöä vähäisestä ulkopolitiikan tuntemuksesta. Nyt puolueella on ehdokkaana naiskolmikko, joiden ulkopoliittinen osaaminen on varsin ohutta.