Suurta kansansuosiota koko presidenttikautensa nauttineen Tarja Halosen joutuminen tiukoille vaalikampanjassa ja itse vaalissa oli järkytys monille hänen kannattajilleen. Ensi kierroksen sokkituloksen jälkeen oli ensin voitettava oma lamaannus.
Halosen kampanjapäällikkö Markku J. Jääskeläinen kertoi maanantaina, että kentällä eli vaalityössä puurtavien tavallisten ihmisten piirissä meni pari päivää surutyön tekemiseen.
- Toimintaa ei oikein ollut, mutta kun sen yli päästiin, kampanja käynnistyi paremmin kuin ensi kierroksella. Ihmiset näkivät, ettei tämä olekaan läpihuutojuttu, Jääskeläinen sanoi STT:lle.
Pettymys oli osin itse aiheutettua. SDP:n johto oli julistanut tavoitteeksi varmistaa Halosen uudelleenvalinnan jo ensi kierroksella. Jääskeläinen ei myönnä, että voiton tavoitteleminen ensi yrittämällä olisi ollut väärin tai huonosti harkittua. Hän vastaa kysymällä, mikä olisi ollut toinen vaihtoehto.
- Jos me emme olisi asettaneet sitä tavoitetta, niin takuuvarmasti pari ensi kierroksen viimeistä viikkoa olisi keskusteltu siitä, kumpi nousee toiselle kierrokselle Halosen vastaehdokkaaksi: Niinistö vai Vanhanen. Kaikki mielenkiinto olisi kohdistunut Halosen ohi hänen kilpailijoihinsa.
- Meidän kannalta keskusteltiin oikeista asioista, mutta synnyttikö se mielikuvaa niin selvästä tilanteesta, että ei tarvitsekaan osallistua itse vaaliin, niin tämä on asia, jota meidän pitää analysoida.
Politiikkoja aluksi sivummalla
Halosen kampanjassa oli suuria alueellisia eroja. Jääskeläisen mukaan monet SDP:n kansanedustajat saattoivat kokea, ettei heitä tarvita, kun alueellisten kansalaisvaltuuskuntien johtoon istutettiin ei-poliittisia henkilöitä kuten teatterinjohtajia, kirjailijoita ja läänintaiteilijoita.
- Tilanne oli uusi monille kansanedustajille, jotka kokevat olevansa alueensa näkyvimpiä edustajia.
Jääskeläisen mukaan kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen pysymistä osin katsomon puolella vaalin ensi kierroksella voi selittää myös se vallalla ollut yleinen käsitys, että vaali hoituu Halosen suuren suosion ansiosta muutenkin.
- Kun sitten nähtiin, että niin ei tapahdukaan, vaalin viimeisellä viikolla kaikki olivatkin jo pelissä.
Kansalaisvaltuuskuntavetoinen kampanjointi ei oikein onnistunut valtakunnallisessa julkisuudessa. Kun valtuuskuntaa nyt toistamiseen johtanut kirjailija Kaari Utrio kuusi vuotta sitten - Jääskeläisen silloisen todistuksen mukaan - "heittäytyi täysillä mukaan", niin tällä kertaa hänestä ei juurikaan kuultu.
"Kummitusmainen tilanne"
Myös Halosen kampanjassa aktiivisesti mukana ollut kansanedustaja Outi Ojala (vas.) pitää urakan suurimpana ongelmana sitä, että liian moni piti oman ehdokkaan voittoa itsestäänselvänä. Hän kertoi varoitelleensa pitkin matkaa monia sellaisesta ajattelusta. Monet vaalit läpikäynyt poliitikko tietää, että vaali ei ole koskaan läpihuutojuttu.
Halonen purki sunnuntaina harmistustaan vaalikamppailun aikaisesta loanheitosta. Suhtautumista negatiiviseen kampanjointiin oli jouduttu miettimään myös kampanjatoimistossa.
- Aika kummitusmainen tilanne. Siinä ei oikein tiedä mihin tarttua, kun täysin perätön huhu leviää leviämistään. Oli luojan lykky, että media tarttui kaikkein hulluimpiin juttuihin ja teki niistä uutisia, jotka antoivat ihmisille välittömästi oikeaa kuvaa.
Halosen kampanjaa myös kuusi vuotta sitten vetänyt Jääskeläinen kirjoitti urakastaan yhdessä Tapio Pekkolan kanssa kirjan "Kampanja jonka ei pitänyt onnistua". Tällä kertaa kirjaa ei ole tulossa.