Oulu
Parturi-kampaajan ammatti on liiankin houkutteleva, pelätään Suomen Hiusyrittäjät ry:ssä. Liiton mukaan alalle on jo vuosia koulutettu liikaa väkeä, mikä näkyy ammattikunnan korkeina työttömyyslukuina. Ikäviin lieveilmiöihin lukeutuu myös harmaan talouden yleisyys.
Harmaan talouden osuutta yhdistyksessä on kartoitettu kuluttajatutkimuksin eli kysymällä asiakkailta sitä, millaisissa liikkeissä he asioivat. "Tämän perusteella harmaan talouden osuuden on arvioitu pyörivän 20 prosentin tuntumassa alan liikevaihdosta", kertoo Suomen Hiusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Arja Laurila.
Kun kaksi vuotta sitten Suomessa toimi noin 8 600 alan yritystä, joiden liikevaihto oli yhteensä noin 280,8 miljoonaa euroa, harmaan talouden osuus olisi tuolloin ollut 56 miljoonaa euroa.
"Rakennus- ja ravintola-alan jälkeen kampaamoala on varmaan kolmanneksi merkittävin harmaan talouden alue Suomessa", arvioi Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Jouni Korhonen. "On tästä koetettu meteliä pitää, mutta verohallinnosta on sanottu, että meidän alallamme nämä ovat niin pieniä kaloja, ettei kiinnosta!" hän heittää.
Oma-aloitteisuus sallittu
"Ei kyllä kuulosta miltään nappikaupalta", arvioi valtiovarainministeriön harmaan talouden erikoisasiantuntija, projektipäällikkö Markku Hirvonen.
Harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan yhteiskunnallemme vuosittain 2,5 miljardin euron nettotappiot.
Hirvonen ihmettelee sitä, että päättäjistä juuri kukaan ei tunnu olevan erityisen huolissaan harmaan talouden yleisyydestä maassamme.
"Teimme viime vuonna valtiontilintarkastajien pyynnöstä tilannekatsauksen, joka poiki joukon kirjallisia kysymyksiä ja yhden välikysymyksen. Valtioneuvosto oli kuitenkin sitä mieltä, ettei tässä mitään huolta, on tehty kaikki mitä voidaan."
Hirvonen huomauttaa, että toimialat itsekin voivat olla aloitteellisia harmaan talouden perkaamisessa. Näin on hänen mukaansa menetelty rakennus- sekä hotelli- ja ravintola-aloilla.
Hiusalalta jotain vastaavaa on Hirvosen korviin kiirinyt Norjasta ja Ruotsista.
Kassakoneet avuksi
Ruotsin Malmössä lähdettiin purkamaan harmaata taloutta pari vuotta sitten. Kimmokkeena oli muun muassa selvitys, jonka mukaan joka kolmas tukanleikkuu tehtäisiin pimeästi. Alan harmaan talouden on arvioitu maksavan sikäläiselle yhteiskunnalle 2,5 miljardia kruunua vuosittain.
Malmössä keinoiksi otettiin muun muassa yritysten vapaaehtoinen sertifiointi, tiedotuskampanjat, ennaltaehkäisevät valvontakäynnit sekä asennetutkimukset. Lopulliset johtopäätökset projektista tehdään kuluvan verotusvuoden päätyttyä. Välittömänä toimenpiteenä kuitenkin ehdotettiin muun muassa lain säätämistä käteiskaupassa käytettävistä kassakoneista.
Norjassa Oslon alueella on ollut tehostettuja toimialatarkastuksia vuosina 1993-1995. Maan verohallinto antoi vuoden 1998 alussa parturi-kampaamoalan yritysten kirjanpidosta ja tulotietojen varmentamisesta ohjeet, joissa vaadittiin kaiken liikevaihdon dokumentoimista kassanauhoilla ja kassaraporteilla sekä kirjanpitoaineiston säilyttämistä kymmenen vuoden ajan.
"Meillä kassakoneiden puolesta on kampanjoitu varmastikin kymmenen vuotta", huomauttaa Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Jouni Korhonen. "Ihmeellistä kyllä, Suomen laki ei vaadi liikkeisiin kassakoneita."
Veroalelle vauhtia
Parhaillaan Suomen Hiusyrittäjät ry kampanjoi arvonlisäveron alentamiseksi työvaltaisilla palvelualoilla. Jos kampaamoalan 22 prosentin arvonlisävero laskisi kahdeksaan prosenttiin, Korhonen arvioi harmaan talouden osuuden puolittuvan nykyisestään.
"Kun verollisesti ja verottomasti tehdyn työn hinnanero pienenee, ei kuluttajillakaan ole enää niin suurta intressiä mennä hämäräperäisiin paikkoihin."
Alan työpaikkojen määrän Korhonen arvioi lisääntyvän palveluiden kysynnän kasvun myötä ainakin "useilla sadoilla".
Palvelualojen arvonlisäveron alentamiskokeiluista on Jouni Korhosen mukaan saatu myönteisiä tuloksia muun muassa Hollannissa, Espanjassa ja Luxemburgissa.