Kameravalvonnasta julkisilla paikoilla on tullut yleinen käytäntö Suomessa. Kamerat ovat poliisin apuna kaikissa suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa ja monissa pienemmissäkin.
Oulussa kaupunginhallitus hyväksyi alkuviikosta videovalvontajärjestelmän rakentamisen Oulun keskustaan kaupungin kustannuksella.
Oulun poliisin mukaan kamerat ehkäisevät näkyvillä olollaan väki- ja ilkivaltaa. Tallennettu kuva auttaa rikosten selvittelyissä. Kamerat sijoitellaan kadunkulmiin poliisin rikostilastojen perusteella.
Näkemys valvontakameroiden hyödyllisyydestä riippuu kuitenkin siitä, keneltä sitä kysytään.
"Minun mielestäni kameravalvonnasta ei ole mitään hyötyä", sanoo kaupunkien kameravalvontaa vuosia tutkinut Suomen Akatemian tutkijatohtori Hille Koskela.
Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin puolessa tapauksissa ei ole voitu osoittaa, että kameravalvonta olisi vähentänyt rikollisuutta.
Rikollisuus siirtyy
Usein rikollisuus siirtyy alueille, joilla ei valvontaa ole. Näin kävi esimerkiksi Joensuussa, missä Koskela teki kahden vuoden seurantatutkimuksen kameravalvonnan tehosta. Seuranta-aikana rikollisuus kaupungissa lisääntyi.
Kameroita asentamalla tehdään Koskelan mielestä vain valintoja, minne väki- ja ilkivalta siirretään. Kameroiden vaikutus on samanlainen kuin veteen heitetyllä kivellä: aalto leviää.
Väkivalta leimahtaa yleensä kapakoiden edustoilla yöllä kahden ja neljän välillä. Rähisijät ovat lähes poikkeuksetta humalassa, eivätkä muista kameroita.
Koskelan mukaan hyviä kokemuksia kameroista on saatu silloin, kun valvontakuvaa seuraava poliisi on voinut neuvoa kentällä rikoksia ratkovia poliiseja reaaliajassa.
Valvontakameran kautta ei voi hälyttää apua tiukassa paikassa.
Oulussakaan valvontakamerat eivät takaa, että poliisi singahtaa paikalle heti kun rikos tapahtuu.
"Ei poliisilaitos pysty järjestämään niin, että joku katselee monitorista koko ajan. Eikä kamera juokse rosvoa kiinni", sanoo Oulun kihlakunnan poliisipäällikkö Veli-Erkki Wäre.
Oulu jälkijunassa
Wäreen mukaan Oulu tulee kameravalvonnassa jälkijunassa. Hän oli rakentamassa järjestelmää Kotkaan yli kymmenen vuotta sitten. Kameroiden eduista on kokemuksia eri puolilta Suomea.
Mikkelissä kameravalvonta rauhoitti keskustaa. Rähinöinti ei siirtynyt muualle, kertoo kaupunkiin sijoitetun sisäministeriön turvallisuusalan valvontayksikön ylitarkastaja Keijo Kanerva. Yksi tavoite oli töhrinnän kitkentä ja siinä onnistuttiin.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan kameravalvonnan haaste on tallennetun materiaalin käyttö ja säilytys.
"Kameroita ei saa käyttää yksityisten ihmisten menemisten seuraamiseen, eikä tietoja saa luovuttaa lehdistölle tai avioero-oikeudenkäyntiin todisteeksi."
Jos ihmisen voi tunnistaa tallennetusta kuvasta, se katsotaan henkilötiedoksi. Kenellä tahansa on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta oikeus tarkistaa itsestään tallennetut tiedot.
Poliisin pitää vähintään perustella, miksei tarkistusta sallita.
Poliisille tällainen tulkinta voi koitua ongelmaksi. Wäre ihmettelee, kuinka kummassa tavallinen kadunkulkija kaivetaan tuntien mittaisista tallenteista esiin.