Oulun pysäköinninvalvonta on kuvannut kamerakännykällä väärin pysäköityjä autoja noin vuoden verran. Viime vuoden kesällä kaksi pysäköinnintarkastajaa alkoi käyttää kamerakännyköitä ja loppuvuodesta apuvälineen sai loput kolme tarkastajaa.
"Kamerakännykät ovat ihan paikkansa ovat haukkuneet eli käytäntöä jatketaan. Tämä on hyväksi koettu", toteaa Oulun kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluiden kunnossapitopäällikkö Ollipekka Huotari.
Oulussa tulee vuosittain noin 30 000 pysäköintivirheestä kirjoitettua rikesakkoa. Aivan kaikista tapauksista ei oteta valokuvia. "Kuvat otetaan tarkastajien oman harkinnan mukaan ja silmä harjaantuu käytännössä. Esimerkiksi suojatien eteen pysäköiminen pystytään havainnollistamaan hyvin", Huotari sanoo.
Virhemaksun saaneella on oikeus esittää vastalause ilmoitetun maksuajan kuluessa.
"Itsekin olen muutaman kerran käynyt asiakkaan kanssa juupas eipäs -keskustelua. Silloin on voitu mennä katsomaan, että onko tilanteesta kuvaa. Jos sellainen on löytynyt, niin on voitu yhdessä todeta miten asia oli. Kuva kertoo paljon. Yleensä sitä keskustelua ei ole tarvinnut pidemmälle jatkaa", Huotari kertoo.
Hänen mukaansa autoilijankin muisti voi pettää. Tai pysäköintikiekkokin voi olla sen verran väljä, että kellonaikaympyrä heilahtaa, kun kiekon asettaa kojelaudalle.
"Silloin autoilijakin näkee, että aiheesta on maksu annettu. Hyöty on ollut molemminpuolinen."
Tällä hetkellä kaikki Oulun pysäköinnintarkastajien ottamat kuvat ovat tallessa, vaikka niiden käyttöarvo loppuu sen myötä, kun valitusprosessi loppuu.
"Kyllä niitä käytännössä tietysti useampi kuukausi säilytetään. Toki ne alkavat täyttämään tietovarastoja", Huotari tuumaa
Tarkastaja purkaa ottamansa kuvat joka ilta. Kuvat sidotaan virhemaksun asianumeroon.
"Kuvaan jää kuvanottohetki ja aikaa voidaan verrata virhemaksun kellonaikaan. Kuvahan voi olla myös sellainen, ettei siinä näy auton rekisterinumero", Huotari kertoo.
Hänen mukaansa vielä ei ole testattu oikeusasteissa, että miten pitävä todiste kuva on: "Kuvalla on ennemmin lisäinformaation luonne. Sillä ei ole lain tuomaa todistearvoa."
Hyvä apu
Pysäköinnintarkastaja Elsa Koivunen sai kamerakännykän ensimmäisten joukossa.
"Kun kuulin, että muissa kaupungeissa tämä on ahkerassa käytössä, halusin sellaisen myös meille. Ja enää en antaisi tätä pois", Koivunen naurahtaa kännykkäänsä esitellen.
Kuvien purkaminen ei hänen mukaansa ole lisännyt ratkaisevasti työn määrää. Kuvista voi vielä tarkastaa, että rekisterinumero meni oikein.
"Kännykällä voi ottaa myös videopätkiä. Itse olen kuvannut liikenteen solmukohtia, ja vienyt pätkän näytille liikennesuunnittelijalle, jotta liikenne saataisiin ongelmapaikoissa sujuvammaksi", Koivunen kertoo.
