Maakotkia Koillismaalla seurannut kameramalli pääsee tänä syksynä auttamaan hirvenmetsästäjiä. Kotkan lento -yhdistyksen ideanikkari Pasi Jäntti ja hirviseura Korvenkylän erärengas sijoittavat kameran peltoaukean laitaan, paikkaan jossa hirviä tiedetään käyvän. Kokeilu on tiettävästi aivan ensimmäinen laatuaan.
Hirvenmetsästäjät voivat odotella rauhassa kotonaan ja tarkistaa tietokoneelta tai kännykästä, liikkuko kameran näyttämällä alueella hirviä. Kun saalista alkaa näkyä, porukka voi lähteä jahtiin. Ajatuksena on säästää turhia jahtireissuja ja muun muassa kuluja yhä kalliimman bensiinin aikoina.
"Turha passissa oleminen voidaan näin välttää. Hirvestykseen tarvitsee mennä vasta, kun saaliin olemassaolosta on varma havainto", Jäntti sanoo.
Savukeaskin kokoinen kamera
Kotkan lennon käyttämä kamera Nokia PT6 on Oulun yksikössä kehitetty malli, kooltaan vain savukeaskin kokoinen. Periaatteessa hirviseuroille sen hankkiminen ei ole valtava kustannus, sillä hankintahinta käyttövalmiiksi viritettynä on esimerkiksi Viestimaassa 449 euroa. Kamera on tarkoitus sijoittaa puuhun mahdollisimman korkealle, josta se voi ottaa laajat näkymät. Kamera toimii omalla virtalähteellään vuorokauden ja erillisellä akulla useita vuorokausia.
Kotkat lentelevät hirvien seassa
Korvenkylän erärenkaalla on metsästysmaita Kiimingissä ja Oulussa. Seuran jäsen Tapani Siira naureskelee, että Oulun puoleisella alueella, jonne kamera on tarkoitus viedä, lentelee nytkin maakotkia.
"Ihannetapaushan olisi, jos kotkat ja hirvet pääsisivät samaan kuvaan. Viime syksynä kotka vei kaatamaltamme hirveltä maksan", Siira muistelee.
Pasi Jäntti kertoo, että alun perin hän heitti vain vitsinä kameran tuomisen hirvijahtiin. Erikoinen ajatus kuitenkin innosti niin paljon, että se päätettiin toteuttaa korvenkyläläisten kanssa.
Meneekö jännitys metsästyksestä?
Riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulun riistanhoitopiiristä arvelee, että metsästyslaki sallii kameran käytön hirvijahdin apuna. Lainsäädäntö on vuodelta 1993, jolloin kameroiden tekniikka ei ollut näin pitkällä. Kapiainen uskoo, että mikään tulevakaan laki ei tule estämään kameroiden käyttöä.
Metsästyksen viehätys saattaa kärsiä, jos saaliin olinpaikan tietää etukäteen. Harrastuksen jännityshän piilee monen mielestä siinä, tuleeko hirviä vai ei. Kapiainen ei hirveästi lämpene ajatukselle juuri sen takia -- ainakin äkkiseltään sitä maiskuteltuaan.
"Vierastan vähän ideaa, mutta mikään sitä ei voi kieltääkään. Jos kameroita joku haluaa käyttää, niin käyttäköön vain. Onko turhia jahtireissuja olemassakaan, vaikka mitään ei saisikaan? Jahtireissuja nekin ovat", hän pohtii.
Samasta syystä myös Tapani Siira uskoo, että hanke on kokeiluna mielenkiintoinen ja toteuttamisen arvoinen, mutta ei välttämättä tule leviämän kovin laajalti hirviporukoihin.
"Huumorimielellä tätä nyt kokeillaan ja katsotaan, että miten se vaikuttaa metsästykseen", Siira toteaa.
Viime vuosikymmenen lopulla saattoi olla hyvinkin yleistä, että hirvijahdista palattiin saaliitta. Nykyisellä hirvikannalla se on ollut harvinaista, ja ainakin hirvenkaatolupia on tänä syksynä enemmän kuin koskaan.
Pasi Jäntti harjoittelee hirvikameran kiinnittämistä kotinsa maastossa Kiimingin Välikylässä, jossa sielläkin hirvet ovat tuttu vieras. Pekka Peura
Hirvimies Tapani Siira voi halutessaan rentoutua kotona metsästysvarusteissaan ja seurata kameran tuottamasta kuvasta, milloin hirvet ovat sopivissa maisemissa lahdattaviksi. Ennätysmäärä hirvilupia Hirvenmetsästys alkaa lauantaina 30. syyskuuta. Oulun riistanhoitopiiriin on myönnetty ennätykselliset 15 000 hirvilupaa. Hirvilupien määrä on kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna. Kainuussa hirvilupien määrä kasvoi 25 prosenttia. Lapissa määrä pysyi viime vuoden tasolla. Koko maan hirvisaaliiksi arvioidaan 70 000--80 000. Hirvijahti päättyy joulukuun puolessavälissä.