Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen kehottaa oululaispäättäjiä erityisen huolelliseen harkintaan pohjavesisuunnitelmissaan ja lupahakemuksen teossa. Kaakinen muistuttaa, että Natura kiinnostaa luonnonsuojelijoita kansainvälisesti. "Kyse on erittäin herkästä asiasta."
Oulun kaupungin liikelaitosten lautakunta käsittelee ensi keskiviikkona ehdotusta, että Oulussa siirryttäisiin käyttämään pohjavettä Oulujoen pintaveden sijaan ensi vuosikymmenen aikana.
Vesi otettaisiin pääsääntöisesti Pudasjärven Viinivaarasta, mutta ottoalueeseen kuuluu Olvassuon Natura-alueeseen kuuluva Kälväsvaara. Oulun suunnitelmat leikkaavat myös toista Natura-kohdetta Kiiminkijokea.
Kaakisen mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi tehty Natura-vuosien aikana poikkeamia suojeluohjelmiin.
"Oulun pohjavesiratkaisu on suurin hanke, jossa on ristiriita Naturan kanssa. Sinänsä kaupungin teettämät selvitykset ovat olleet hyvät. On tehty yksi ympäristövaikutusten arviointi ja kaksi Natura-arviointia. Materiaalia on."
Natura-poikkeamista ei ole ennakkotapauksia
Kaakinen korostaa, ettei Suomesta löydy viiden vuoden ajalta vastaavaa ennakkotapausta. Jos kaupungin poliittiset päättäjät antavat luvan, Oulun Vesi hakee Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta lupaa pohjaveden ottoon. Se lähettää asian valtioneuvoston ratkaistavaksi.
"Jos valtioneuvosto näkee veden ottoon pakottavaa tarvetta, käsittely jatkuu lupavirastossa lupa-asiana. Kriittisin vaihe on valtioneuvoston käsittely", Kaakinen arvioi.
Kaakinen tietää, että pohjavesi on pintavettä parempaa. Hän muistaa myös sen kevään, kun oululaisille juotettiin Muhoksen jätevedenpuhdistamosta yli juossutta jätevettä muutamien päivien ajan. Paine pohjaveden käyttöön nousi tuolloin.
"Oulun on perusteltava asiansa hyvin. Yleisellä tasolla on kyse terveydestä ja turvallisuudesta."
Esimerkiksi Helsingissä Vuosaaren sataman rakentaminen ei sittenkään poikennut Naturasta, vaikka siitäkin on kohu kesken. Kemijoen latvahaarojen osalta puheissa väläytellään edelleen Vuotoksen allasvaihtoehtoa, vaikka korkein hallinto-oikeus on päättänyt, ettei Vuotosta rakenneta.
"Kyllä oikeusvaltiossa pitäisi noudattaa oikeuden päätöksiä", Kaakinen miettii viime aikojen Vuotos-keskustelua.
Vaikutukset kahteen Natura-alueeseen
Olvassuo on Suomen tärkeimpiä soidensuojelualueita. Sillä on kokoa 27 000 hehtaaria.
"Kälväsvaaran veden otto vaikuttaisi harjujen reunasoihin ja viereiseen Isoon Kirkaslampeen sekä Natura-luontotyyppeihin. Pohjaveden otolla on vaikutuksensa myös Kiiminkijoen latvoihin, erityisesti Nuorittajokeen. Siinä virtaa Viini- ja Kälväsvaarojen laatuvettä. Kesällä virtaamat pienenisivät, mutta Kiiminkijoen pääuomaan ei kuitenkaan olisi vaikutuksia. Nämä asiat oululaisten kannattaa puntaroida erityisen tarkasti", Kaakinen neuvoo.
Oulun kaupungin ja Oulun Veden on omassa lupahakemuksessaan kyettävä todistamaan, että pohjaveden otto on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.
Lupahakemuksessa aiotaankin korostaa terveys- ja turvallisuusnäkökulmaa. Lisäksi sekin tuodaan esille, ettei 1980-luvulta lähtien tehdyissä selvityksissä ole löytynyt toteuttamiskelpoista vaihtoehtoista ratkaisua.