Vankilapaikkojen käyttöaste on jälleen jokavuotisessa noususuhdanteessa. Pohjois-Suomen aluevankilan hallintopäällikön Juha Hämäläisen mukaan aluevankilan yksiköissä tammi- ja huhtikuun välinen aika on vilkkainta. Pohjois-Suomen aluevankilan alaisuuteen kuuluu Oulun, Pelson, Ylitornion ja Kestilän vankilat.
Hämäläisen mukaan "talvisesongin" jälkeen vankiluku kääntyy laskuun syys-marraskuuhun asti. "Osalla tuomituista on mahdollisuus anoa lykkäystä, ja kesäajalle lykkäyksiä anotaan enemmän", Hämäläinen kertoo syyksi vankilukujen heilahteluihin.
Tällä hetkellä Pohjois-Suomen aluevankilan kokonaistilanne vankimäärien suhteen on hyvä. Joulukuun ensimmäisenä päivänä kerättyjen tietojen mukaan vankilapaikat oli sataprosenttisesti täytetty. Vankilakohtaisesti tarkasteltuna yksiköiden käyttöasteissa on kuitenkin eroja: Pelsolla vankilapaikkoja on tyhjillään, kun taas Oulun vankilassa vangit joutuvat jakamaan sellejä.
Oulun vankilan yhteydessä toimii aluevankilan sijoitusyksikkö, jonka tehtävänä on päättää, mihin laitokseen tuomitut vangit ohjataan. Päätöstä odotellessa vangin aika kuluu Oulun vankilassa. Myös tutkintavangit sijoitetaan Oulun vankilaan, mikä osaltaan vaikuttaa yksikön ahtauteen. "Tutkintavankien määrään emme voi vaikuttaa. Niiden määrä riippuu tuomioistuimen ja poliisin päätöksistä", Hämäläinen toteaa.
Sakkovangeista
halutaan eroon
Oulun vankilassa on 87 selliä, ja vankeja joulukuun ensimmäisenä päivänä oli yhteensä 107. Vankimäärää voi pitää kohtuullisena verrattuna viime tammikuuhun, jolloin vankilaan oli sullottu enimmillään 150 asukasta.
Kyngäs uskoo, ettei Oulun vankilassa ole vastaavanlaista sumaa ensi tammikuussa. "Suurta rynnistystä ei ole odotettavissa muun muassa lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten ansiosta. Esimerkiksi sakkovankien määrä on vähentynyt huomattavasti sakkorangaistusten muuntosuhteen muutoksen jälkeen."
Kyngäs on tyytyväinen sakkovankien määrän vähentymiseen. "Sakkovangit kuuluvat useimmiten siihen kurjimpaan väestönosaan. He ovat niin syrjäytyneitä, ettei heillä ole edes varaa maksaa heille tuomittuja sakkoja. Heidän kohdallaan on järkevämpää suorittaa rangaistukset muilla tavoin kuin vankeudessa." Kyngäs kertoo liian suuren vankimäärän lisäävän rauhattomuutta ja väkivaltaista käytöstä kaltereiden takana. "Vankien hermot kiristyvät, kun useampi mies joutuu jakamaan saman sellin."
2000-luvun alussa vankiluku nousi ennakoimattomasti ja nopeasti koko Suomessa. Vankiloiden henkilökuntaa ei kuitenkaan lisätty juuri lainkaan, ja vankiloiden tilatkin kävivät ahtaiksi.
Voimakkain muutosvaihe on jäämässä taakse, ja vankilukua on onnistuttu alentamaan. Hämäläisen mukaan Pohjois-Suomen aluevankilan alueella vankimäärän kasvu taittui vuonna 2006, ja suunta on ollut laskeva tämänkin vuoden osalta.
"Valtakunnan tasolla vankiluvun arvellaan laskevan vielä tulevinakin vuosina."