Suomalaiset ovat galluptutkimuksen mukaan terveystietoisempia kuin ruotsalaiset ja keskieurooppalaiset. "Terveellisyyshakuista syömistä pidetäänkin pysyvänä muutoksena suomalaisen kuluttajan ruokailutavoissa", totesi tuotepäällikkö Ann-Mari Korhonen Hartwallilta Helsingissä keskiviikkona.
Tutkimustietoa kalsiumin vaikutuksista elimistölle esitteli dosentti Merja Kärkkäinen Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitokselta.
"Kalsiumia tarvitaan luuston terveyden ylläpitämiseen läpi elämän. Sillä on keskeinen rooli myös monissa elintärkeissä toiminnoissa kuten esimerkiksi sydämen ja muiden lihasten supistumisessa", totesi dosentti Kärkkäinen.
Kalsiumin aineenvaihduntaa hän luonnehti monimutkaiseksi tapahtumaksi, johon osallistuvat useat hormonit ja johon voivat vaikuttaa myös muut ravintoaineet. Kalsiumin aineenvaihdunnan tärkeimpiä säätelijöitä on lisäkilpirauhashormoni. Kalsiumin saannin ollessa vähäistä lisäkilpirauhashormonipitoisuudet nousevat.
Suomessa kalsiumin saantisuositukset ovat aikuisille 800 millligrammaa päivässä ja lapsille 600-900 milligrammaa iästä riippuen. Suosituksen mukaan myöhemmällä iällä voi olla hyötyä hieman runsaammasta, noin 1 000 milligramman päivittäisestä saannista luuston hyvinvoinnin kannalta.
"Suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi kalsiumia", sanoi Merja Kärkkäinen.
Keskimääräinen saanti ei hänen mukaansa kuitenkaan kerro koko totuutta. On ryhmiä, joilla kalsiumin saanti voi jäädä alle suositusten. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi maitovalmisteita syystä tai toisesta välttävät, kuten tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat, maitoallergikot, laktoosi-intoleranssia potevat ja vaikkapa laihduttamisen vuoksi maitovalmisteita välttävät.
Suomessa 3/4 kalsiumista saadaan maitovalmisteista. Niiden lisäksi kalsiumlähteitä ovat esimerkiksi hedelmät ja kasvikset. Funktionaalisiin juomiin lisätään nykyisin vitamiinien ohella muun muassa kalsiumia.