Vihreä, muun muassa Jyväskylän yliopiston, Valtran ja Saarioisten logoin koristeltu auto hurauttaa Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen-yksikön pihalle tiistaina aamupäivällä. Jotain omituista tässä täytyy olla - kirpakassa pakkassäässä ei leiju sieraimiin bensiininkatkua häivähdyksen vertaa.
Kulkupelin peräpäästä pistää silmään teksti, joka lupaa ajopelin kulkevan sata kilometriä joko puolella kuutiolla lantaa tai 60 kilolla keittiöjätettä. Olisiko tässä selitys bensankäryn puutteelle?
Jo vain on, naurahtaa autosta nouseva mies. Hän esittäytyy Erkki Kalmariksi, maanviljelijäksi Laukaasta. Kalmari on tullut yhdeksi puhujaksi teemapäivään, jossa pohditaan biokaasun mahdollisuuksia ratkaista maatilojen energiantarpeita sekä tarjota samalla uusia elinkeinomahdollisuuksia maaseudun asukkaille.
Aihepiiri tuntuu kiinnostavan, sillä tilaisuuteen on ilmoittautunut pitkälle toistasataa maanviljelijää tai muuta maaseudun yrittäjää eri puolilta Pohjois-Suomea.
Keskisuomalaista Kalmaria jos ketä voi pitää biokaasun pioneerina Suomessa. Hän kiinnostui asiasta vajaat kymmenen vuotta sitten pohtiessaan järkevää käyttöä kuusikymmenpäisen karjansa lannalle. Koska lietelantaa ei voisi ylenpalttisesti pelloillekaan levitellä, siitä liikenisi polttoainetta ainakin oman tilan lämmitystarpeisiin, maanviljelijä oivalsi.
"Ja olin Suomessa myös ensimmäinen, joka hommasi itselleen biokaasulla kulkevan auton. Sitä sain aluksi ajaa vain erikoisluvalla, jonka myönsi silloinen toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes", Kalmari muistelee.
Sitten niiden päivien lainsäädäntö on muuttunut, ja tätä nykyä biokaasuauton käyttäjiin kuuluu nykyinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Keskisuomalainen keskustaministeri käy säännöllisesti tankkaamassa Kalmarin yrityksen valmistavaa biopolttoainetta, biokaasun matkasaarnaaja mainitsee.
Kalmarin oman Volvon mittariin on neljässä vuodessa kertynyt kilometrejä noin 131 000.
Erkki Kalmari on vakuuttunut, että Suomessa havahdutaan biokaasun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tosin aivan vielä ei aika näytä olevan kypsä, mies hymähtää. Suomessa biokaasulaitoksia toimii tällä haavaa vasta alle kymmenen, kuin jossain Saksassa laitoksia on jo 3 500-4 000.
"Oikeastaan juuri nyt näyttää takkuiselta!" Kalmari puuskahtaa. Hänen mukaansa esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriöstä kiirii perin ristiriitaista tietoa maaseudun mahdollisuuksista harjoittaa biopolttoaineisiin pohjautuvaa hajautettua energiantuotantoa.