Maanviljelijä Erkki Kalmarilla on uudenkarhea Volvo. Se ei ole mikä tahansa Volvo, vaan auto, joka kulkee lehmän lannalla - oman karjatilan eläinten jätöksistä jalostetulla biokaasulla.
Vaikka Suomessa maatiloja on vielä kosolti, Kalmari voi tankata ajopelinsä ainoastaan Laukaan Leppävedellä sijaitsevan kotitilansa navetan kulmilla. Tankillinen riittää 300 kilometrin ajoon, joten pitemmillä kotimaan keikoilla on pakko tankata bensaakin.
Ruotsissa sen sijaan pystyy ajamaan vaikka Tukholmasta Juutinraumalle, Malmööseen saakka, sillä matkan varrella on yli 30 biokaasua myyvää asemaa. Naapurimassa on vastaavia kulkupelejä jo reilut pari tuhatta, lisäksi satoja biokaasulla rullaavia raskaita autoja.
"Käyttäytymiseltään auto on samanlainen kuin bensavehje", Haapajärven ammatti-instituutissa keskiviikkona järjestetyssä seminaarissa vieraillut Erkki Kalmari kertoo. Auto käynnistyy bensalla ja siirtyy käynnistyttyään käyttämään kaasua.
Ajokaasu on samaa kuin maakaasu, paitsi, että se on uusiutuvaa. Pakoputkesta ei leviä lannan haju, vaan vettä ja hiilidioksidia. Auto on normaali sarjavalmisteinen vehje.
Kalmarin mukaan ei ole ongelmia muuttaa bensa-autoja kaasuautoiksi.
Lannalle löytyy käyttöä
Erkki Kalmarilla heräsi kiinnostus biokaasua kohtaan 1990-luvun puolivälissä. Pakon edessä. Neljänkymmenen lypsävän lehmän ja nuoren karjan lannalle piti keksiä käyttöä. Peltoala ei ollut niin laaja, että se olisi voinut vastaanottaa koko lantamäärän.
Lanta pumpataan navetasta kokoojasäiliöön, sieltä edelleen bioreaktoriin ja jälkikaasuvarastoon. Matkan varrella se jalostuu. Ihmiskehon lämpöisessä reaktorissa elää bakteereita, jotka tekevät varsinaisen työn. Lopputuloksena syntyy biokaasua ja laadultaan raakaa lantaa parempaa, hajutonta maanparannusainetta, joka voidaan sellaisenaan levittää pellolle.
Kalmarin laskujen mukaan Suomessa voisi 700 000 henkilöautoa siirtyä biokaasun käyttöön. Ja jos peloille kylvettäisiin vaikkapa rehukaalia ja sokerijuurikasta, saataisiin yhdeltä hehtaarilta yhden auton vuotuiset polttoaineet.
Biokaasua saadaan kaikesta eloperäisestä materiaalista. Kalmari kertoo tonnista keittiöjätettä syntyvän kaasua 130 bensalitran verran.
Mahdollisuudet ovat mittavat. Mutta matkassa on yksi iso mutta. Se on verotus. Kalmarin Volvostakin saa pulittaa 20 kertaa dieselveron suuruisen määrän eli 11 000 euroa haittaveroa vuodessa.
Kaasu korvaa öljyn lämmöntuottamisessa
Euroopan unioni näyttää vihreää valoa biokaasun käytön lisäämiselle. Tavoitteena on, että 2005 pari kolme prosenttia autoista kävisi biokaasulla, vuosikymmenen lopulla määrän toivotaan kaksinkertaistuvan.
Diplomi-insinööri Timo Heusala Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Ylivieskasta sanoo ongelmana tällä hetkellä olevan, että maatilojen biokaasulaitteet ovat pitkälti itse tehtyjä eikä niitä ole sarjatuotannossa. Hän arvioi biokaasulla kyettävän korvaamaan öljyä lämmön tuottamisessa.
"Ruotsin jälkiä seurataan. Yritetään tulla perässä siinä, missä naapuri on jo pitkällä edellä", Heusala kuvaa tilannetta.
Haapajärven ammatti-instituutin maatalousosastolla on edessään suurinvestointi. Ensi vuonna rakennetaan uusi pihattonavetta lypsyrobotteineen. Lannan käsittely tullaan hoitamaan samaan aikaan rakennettavassa biokaasulaitoksessa.
Oppilaitoksen rehtori Ilkka Heinonen kertoo vielä olevan kolme vaihtoehtoa biokaasulaitokselle. Bioenergialla korvataan kaukolämpö tai siitä tehdään sähköä tai polttoainetta. Laitoksessa käsitellään paitsi opetusnavetasta myös lähellä sijaitsevasta koesikalasta ja parilta maatilalta tuleva lanta.
Ympäristölle ystävällistä energiaa:
- Biokaasu on koostumuskeltaan pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Raaka-aineeksi soveltuvat muun muassa eläinlanta, peltokasvit, kotitalouksien biojäte, jätevedenpuhdistamon liete sekä puu- ja elintarviketeollisuuden jätteet.
- Voidaan käyttää polttoaineena sekä lämmön ja sähkön tuotannossa. Polttoaineen palamisen lopputuotteena syntyy vettä ja hiilidioksidia.
- On peräisin biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi vapautuu ilmakehään joka tapauksessa riippumatta siitä, käytetäänkö se energiaksi vai ei. Energiakäyttö ei lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää.
- Energian lisäksi lopputuotteena syntyvä mädätetty liete on käsittelemätöntä lietettä parempaa lannoitetta. Yli 99 prosenttia taudinaiheuttajabakteereita kuolee. Hajuhaitat poistuvat.