Polttonesteiden pilviin ampunut hinta pakottaa puolustusvoimat kiristämään vyötä. Puolustusvoimat on esittänyt ja toivoo saavansa useiden miljoonien eurojen määrärahan valtion tämän vuoden toiseen lisätalousarvioon. Kriittisin tilanne on ilmavoimien osalta.
"Sellaisen rahamäärän ottaminen loppuvuoden toiminnasta tarkoittaisi ilmavoimien osalta sitä, että lentotoiminta keskeytetään eli se kerta kaikkiaan vaan loppuu", kertoo pääesikunnan valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Koli.
Kolin mukaan polttoainepulan suhteen on päästy tilapäisratkaisuun, jolla huoltovarmuudesta voidaan hetkellisesti tinkiä ja saada siten tasoitettua hintahuippua. Maksuihin palataan ensi vuonna, jolloin hinnat ovat nykyarvioiden mukaan alhaisemmalla tasolla. Lisäbudjetti mahdollistaisi lentotoiminnan normaalin jatkamisen ilman, että ongelma siirtyy ensi vuoden puolelle rasittamaan puolustusvoimien muutenkin lujilla olevaa taloutta.
"Tietysti sen vaikutus on dramaattinen, mutta koko suorituskykyä se ei voi viedä", Koli pohtii tilannetta, jossa lisäbudjetti ei menisikään läpi. Ensi vuoden puolelle siirtyvä rahoitustarve tuntuisi koko budjettitasolla. "Lentotuntien määrää jouduttaisiin vetämään selvästi alaspäin. Se on niin suuri rahasumma, että se vaikuttaisi muuallekin kuin ilmavoimien toimintaan."
Polttoainetta palaa
Koli muistuttaa puolustuslaitoksen olevan muusta valtionhallinnosta poikkeava etenkin materiaalihallinnossa. Polttoainekulutukseltaan laitos ei ole taloudellisimmasta päästä; se käyttää moottoriajoneuvoja ja maastoajoneuvoja hitailla nopeuksilla ja suurella teholla. Panssaroitujen ajoneuvojen, alusten ja lentokoneiden polttoainekulutus on erittäin suuri menoerä.
Pitkäkestoisemmin varastoitavien polttonesteiden suhteen armeija on paremmassa asemassa, sillä niillä voidaan tasoittaa hintahuippua. Lentopetroolin osalta tilanne on toinen, varastointikestävyys on suhteellisen lyhyt ja puolustusvoimien varastot ja huoltovarmuuskeskuksen varastot on yhdistetty. Varastoa kulutetaan normaalikäytössä tasaisesti ja sen jälkeen varastot täytetään.
"Huono puoli on siinä, että me kulutetaan sitä vanhinta, elikkä halvimmalla hankittua ja maksetaan siitä kallein hinta. Tämän sopimuksen pohjalta on toimittu ja me joudutaan ikään kuin siitä huoltovarmuudestakin maksamaan oma hintamme. Se ei johdu pelkästään meidän omasta toiminnastamme," Koli sanoo. "Tämän vuoden hintakehitys on ollut niin räjähdyksenomaista, että sitä ei ole millään tavalla kyetty ennakoimaan."
Jos useiden miljoonien eurojen rahoitustarve siirtyy ensi vuoden budjettiin, tilanne on tiukka. Kolin mukaan puolustusvoimien budjettiin kohdistuu ensi ja sitä seuraavalle vuodelle ennestään vahvat säästötoimet, joilla muutenkin rajoitetaan lentotunteja, alusvuorokausia sekä koulutusta. Vain varusmiesten peruskoulutukseen ja perusrakenteeseen ei kosketa. Kertausharjoituksiin osallistuvien määrä putoaa 30 000 henkilöstä 5 000:een.
Kovat leikkaukset
Ensimmäisen kerran niin sanotun selontekomenettelyn aikana ja tällä vuosikymmenellä puolustusvoimien budjetin päälle tuli ylimääräinen leikkaus, joka kohdentaa laitokselle 20 plus 20 miljoonan euron säästövaateen. Lisäksi kehittämisohjelmiin sisältyvä modernisointivelvoite täytyy tiristää saman budjetin sisältä.
"Kaikkia pieniä kulueriä joudutaan tasaisesti leikkaamaan joka puolella", Koli tähdentää. "Jos tässä tilanteessa pitäisi kaivaa vielä jotain yli viiden miljoonan euron suurusluokan erä, niin sillä olisi aikamoinen vaikutus koko toimintakykyyn."
