Puolueen nimi oli ex-puheenjohtaja Bjarne Kalliksen mukaan pakko muuttaa. Kyse on paljon muusta kuin kasvojenpesusta. "Linja muuttui selvästi poliittisemmaksi."
Suurta linjakriisiä ei puolueessa ollut, mutta selviä identiteettiongelmia ulospäinkin. Nimenvaihdos toi paljon uutta energiaa ja ihmisiä puoluetyöhön, Kallis kertoo. Hänen tullessaan puheenjohtajaksi konservatiivisemmalla porukalla oli yliote. Jättäessään puheenjohtajuuden roolit olivat Kalliksen mukaan toisin päin.
Virsiä kristillisdemokraatit eivät puoluekokousten alkuun ole veisanneet enää vuosikausiin. "Ne kuuluvat hengellisen liikkeen eivät puolueen tilaisuuksiin", sanoo Kallis, jonka puheenjohtajuuskaudella väännettiin läpi puolueen nimenmuutos vuonna 2001. Samalla otettiin etäisyyttä herätysliikeimagoon.
Korostuiko uskonto liian kauan? "En halua missään nimessä sanoa, että puolue olisi ollut tekopyhä. Politiikassa pitää kuitenkin tehdä paljon sellaista, mitä ei välttämättä haluaisi", Kallis toteaa.
Hänen mukaansa nyky-yhteiskunnassa ei pidetä kristillisiä arvoja samalla tavalla kunniassa kuin 10-20 vuotta sitten.
Puoluekartalle kristilliset on sijoitettu oikealle. Kallis nimeää kilpailijaksi etenkin SDP:n. Puolueen ohjelma on perussuomalaisten jälkeen konservatiivisin.