Kallis ko­les­te­ro­li­lää­ke ei aina tehoa

Yli 260 000 suomalaista syö veren kolesterolia alentavia uusia, kalliita statiinilääkkeitä. Viime vuonna niitä myytiin Suomessa kaikkiaan 1,8 miljardin euron edestä. Summa kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia.

Helsinki

Yli 260 000 suomalaista syö veren kolesterolia alentavia uusia, kalliita statiinilääkkeitä. Viime vuonna niitä myytiin Suomessa kaikkiaan 1,8 miljardin euron edestä. Summa kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia.

Lääkekulujen kasvu Suomessa johtuu suurimmalta osin juuri statiinien käytön voimakkaasta lisääntymisestä sen jälkeen, kun Kela hyväksyi ne kaksi vuotta sitten erityiskorvattavien lääkkeiden piiriin.

Kallis lääke ei aina välttämättä ole paras eikä edes tehokas. "Kun lääkäri kirjoittaa potilaalle statiineja, on myös valvottava, että potilaan kolesteroliarvo todella laskee. Vain tällä edellytyksellä kalliista hoidoista koituu hyötyä sekä potilaille että kansantaloudelle", painottaa professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopiston farmakologian ja toksikologian laitokselta.

"Oleellisinta on pyrkiä kolesterolin reiluun laskuun. Tilastollisesti merkittävä muutos sepelvaltimokuolleisuudessa ja kokonaiskuolleisuudessa edellyttää noin 20 prosentin laskua", Ruskoaho totesi.

Hän luennoi statiinien hyödyistä ja haitoista tänään tiistaina valtakunnallisilla lääkäripäivillä.



Hoidon tehoa seurattava


Statiineista valmistui viime vuonna kaksi laajaa tutkimusta, jotka osoittivat, että haitallisen LDL-kolesterolin aleneminen 10 prosentilla ei vielä riitä vähentämään potilaskuolleisuutta.

Brittiläisessä HPS-tutkimuksessa, joka julkaistiin heinäkuussa arvostetussa The Lancet-lehdessä, oli 20 000 potilasta. Amerikkalaisessa ALLHAT-tutkimuksessa potilaita oli yhteensä 40 000 ja sen julkaistiin marraskuussa JAMA-lehdessä.

Brittiläistutkimus selvitti korkean riskin sepelvaltimopotilaiden hoitoa simvastatiinilla. Amerikkalaiset puolestaan kartoittivat kaksiosaisessa tutkimuksessaan verenpaineen lääkehoidon ja veren rasvoja alentavan pravastatiinihoidon vaikutuksia sydänkohtausten määrään.

Amerikkalaistutkimus paljasti odottamattoman tiedon, joka sai laajalti huomiota maailman tiedelehdissä. Noin kolmekymmentä vuotta käytössä ollut vanha, halpa nesteenpoistolääke, diureetti, oli yllättäen verenpaineen hoidossa vähintään yhtä tehokas, ellei jopa tehokkaampi kuin uudet kalliit lääkkeet.

Statiinien osalta kävi ilmi, että lääkehoitoa saaneen potilasryhmän ja kontrolliryhmän välillä ei ollut merkittävää eroa sepelvaltimokuolleisuudessa ja kokonaiskuolleisuudessa. Pravastatiinilla hoidetussa ryhmässä kokonaiskolesteroli laski keskimäärin vain 10 prosenttia.

"Vaikka tutkimusaseltelmaan ja lopputulokseen jäi paljon tulkinnanvaraa, selvitys toi tärkeää uutta tietoa kolesterolin lääkehoitoon. Hoidon tehokkuuden seurannan merkitys tuli korostetusti esiin samoin kuin se, että lääkkeestä on hyötyä vain, kun kokonaiskolesteroli ja LDL saadaan reilusti alenemaan elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä yhdessä", professori Ruskoaho toteaa.

Verikokeilla voidaan tarkistaa, miten rasva-arvot muuttuvat lääkityksen myötä. Jos hoito ei tehoa, lääke voidaan vaihtaa tai muuttaa annostusta. Myös veren rasvoja alentavan ruokavalion merkitys on erittäin tärkeä. Statiinien vaikutus alkaa yleensä parissa viikossa, joten rasva-arvojen seuranta on hyvä aloittaa muutaman kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta ja valvottava, että vaikutus myös säilyy.



Vaaralliset sivuoireet harvinaisia


"Jos potilas on muutoin terve ja rasva-arvot laskevat, asiat ovat kunnossa ja sepelvaltimokohtausten riski vähenee. Mutta jos potilaalla on muita sairauksia ja monia lääkehoitoja, sivuoireiden suhteen on oltava valpas.

Statiinit ovat Heikki Ruskoahon mukaan yleensä hyvin siedettyjä ja niillä on vähän haitallisia sivuvaikutuksia. "Mutta kun lääkkeitä käyttävien potilaiden määrä kasvaa voimakkaasti, myös haittoja tulee esiin entistä enemmän.

Statiinien sivuvaikutuksena maksaentsyymit saattavat nousta. Toinen, huomattavasti vaarallisempi on lihasvaurio, johon voi sairastua keskimäärin yksi tuhannesta statiinien käyttäjästä. Rabdomyolyysin nimellä tunnetut isojen lihasten vauriot voivat olla hengenvaarallisia.

Ruskoahon mukaan kuolemantapaukset ovat harvinaisia. "Suomessa statiinien haittavaikutuksia on rekisteröity vuodesta 1998 alkaen. Lihaskipua on ilmoitettu 60 potilaalla, ja rabdomyolyysi neljällä. Haittoja on kerätty myös Yhdysvalloissa, jossa virallisten tilastojen mukaan on todettu noin 30 statiinien käyttöön liittyvää kuolemantapausta."

Statiinit voivat yksinkin aiheuttaa lihaskipuja, mutta yleisempiä ovat lihasoireet, jotka johtuvat useiden lääkeaineiden yhteisvaikutuksesta. "Lihasvaurioita voi tulla potilaille, joilla on esimerkiksi maksan tai munuaisten toiminnan häiriö ja jotka käyttävät monia lääkkeitä. Etenkin eräät sieni- ja mikrobilääkkeet saattavat olla statiinien kanssa haitallisia."

Heikki Ruskoaho korostaa, että statiinit ovat tärkeitä ja hyödyllisiä lääkkeitä. "Niitä pitää käyttää siitäkin huolimatta, että niillä on vaarallinen, mutta erittäin harvinainen sivuvaikutus. Oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Lääkäreiden on oltava tietoisia riskistä. Jos potilas valittaa lihaskipua, siihen on suhtauduttava vakavasti."

Kolesterolilääkkeitä kulutetaan Suomessa eniten Kainuussa. Yleisimmin käytetty on simvastatiini, jota viime vuoden alussa sai Suomessa 105 000 potilasta. Toiseksi yleisimmällä atorvastatiinilla oli 86 000 käyttäjää.

Ilmoita asiavirheestä