Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Bjarne Kallis ei usko, että maahan muodostetaan vaalien jälkeen porvarihallitusta. Epäluottamus keskustan ja kokoomuksen välillä estää yhteistyön. Keskusta ja kokoomus ovat Kalliksen mukaan moittineet toisiaan siihen tyyliin, että yhteistyö vaalien jälkeen on epätodennäköistä.
Kallis on saanut roppakaupalla kielteistä palautetta, kun hän lehtihaastattelussa meni sanomaan mielipiteensä ja kertoi, että SDP:n on luontevaa jatkaa hallituksessa myös vaalien jälkeen. Palautetta on tullut kokoomuksen suunnalta ja KD:n sisältä. Erityisen pettyneitä ovat olleet keskustaa lähellä olevat lehdet.
Kallis ihmettelee, miksi puoluejohtajat eivät kerro mielipidettään vaalien jälkeisestä hallituspohjasta, kun niitä on vain kolme. Ideologiset puoluerajat ylittävän hallituspohjan vaihtoehtona ovat Kalliksen mukaan joko puhdas oikeisto- tai vasemmistohallitus.
"En sulje niistä mitään pois, mutta pidän yli blokkien menevää parhaana", Kallis sanoo.
Kristillisdemokraatit ovat viime aikoina ottaneet etäisyyttä perinteiseen yhteistyökumppaniinsa keskustaan. SDP:n asemaa korostavien lausuntojen on arvioitu kielivän kristillisdemokraattien hallitushaluista. Kristilliset olivat viimeksi hallitusvastuussa Esko Ahon porvarihallituksessa. Kallis torjuu ajatuksen, että KD yrittäisi nyt hallitukseen demarioven kautta.
Kaikkien nykyisten puolueiden jatkaminen vaalien jälkeen muodostettavassa uudessa hallituksessa olisi Kalliksen mielestä joka tapauksessa demokratian irvikuva. "Jotain muutoksia on tultava ja vaalitulos ratkaisee, millaisia muutoksia", Kallis toteaa.
SDP:n läsnäolo hallituksessa varmistaa Kalliksen mukaan sen, että ammattiyhdistysliike pysyy aisoissa. Kallis muistuttaa, että porvarihallituksen ajoilta on ikävät muistot siitä, mitä huonot suhteet ay-liikkeeseen merkitsevät.
Vaikka SDP:n on Kalliksen mukaan syytä olla myös seuraavassa hallituksessa ei se merkitse sitä, että hallituksen pitäisi olla demarivetoinen. Kalliksen mukaan ei liioin ole kirkossa kuulutettu, että suurimman puolueen puheenjohtaja automaattisesti olisi myös pääministeri.
"Eivät nämä pääministerivaalit ole, vaikka niistä halutaan tehdä sellaiset", Kallis napauttaa.
Kynnykset hallitukseen
Kallis muistuttaa, että kristillisdemokraatit ovat ainoana puolueena julkistaneet kolme kynnyskysymystä, jotka ovat puolueen ehtoja hallitusyhteistyölle. Yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi KD halua säilyttää osinkoverotuksen hyvitysjärjestelmän pörssissä noteeraamattomissa lähinnä pienissä ja perheyrityksissä.
Toinen kynnyskysymys on oikeudenmukaisuuden ja perusturvan aukkojen turvaaminen minimivanhempainrahan korottamisesta työttömyysturvan tasolle. Kolmas ehto on hallituksen sitoutuminen alueellisen ja sosiaalisen eriarvoistumiskehityksen vähentämiseen.
Kallis pitää erikoisena, että Irakin mahdollinen sota on vienyt päähuomion vaalikampanjoinnissa."Irakin mahdollinen sota ei kuulu ollenkaan meidän vaalikampanjaan, eikä sitä pitäisi käyttää siinä aseena", Kallis paheksuu.
Kallis muistuttaa, että vaalikentällä ihmisiä kiinnostaa enemmän eläkkeisiin, työttömyyteen, verotukseen, palveluihin ja toimeentuloon liittyvät asiat. Myös politiikan arvot ovat Kalliksen mukaan asialistalla. Kallis kehaisee, että kansalaisten näkemykset ovat kuin suoraan KD:n vaaliohjelmista.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja hyrisee tyytyväisyydestä tuoreimpiin mielipidemittauksiin. Neljän ja viiden prosentin tuntumaan sijoittuvat kannatusmittaukset ennakoivat Kalliksen mukaan vaaleissa vähintään kuuden prosentin kannatusta ja 14 kansanedustajan paikkaa.
Mittaukset lupaavia
Mittaukset ovat mittauksia ja laskelma laskelmia, mutta Kallis muistuttaa, että neljä vuotta sitten mielipidemittaukset ennakoivat kristillisille 2,7-3,3 prosentin kannatusta, mutta lopputulos oli 4,2 prosenttia ja tuloksena kymmenen kansanedustajaa.
"Saimme siis 30-40 prosenttia enemmän kuin mielipidemittaukset osoittivat. Olen melko varma, että tulos on tällä kertaa vähintään kuusi prosenttia", Kallis vakuuttaa.
Kalliksen mukaan vaalitilaisuuksissa on tällä kertaa käynyt väkeä huomattavasti enemmän kuin edelliskerralla. Se kertoo hänen mukaansa puolueen vetovoimasta. "Mielipidemittaukset ja kiinnostus kristillisdemokraatteja kohtaan antaa sellaisen varmuuden, että kannatus nousee", Kallis arvioi.
Lisäpaikkojen saanti edellyttää onnistunutta vaalityötä ja myös vaaliliittojen onnistumista. Kristillisdemokraateilla on hyviä kokemuksia vaaliliitoista, keskittämällä äänet he yleensä pärjäävät hyvin. KD käy vaaleihin yhdeksässä vaalipiirissä omin listoin ja kuudessa vaaliliiton turvin.
Kalliksen mukaan puolue, joka tavoittelee kasvua tarvitsee sisäistä kilpailua ehdokas- ja johtopaikoista. "Se edellyttää sitä, että lähdemme yksin vaaleihin niissä vaalipiireissä, missä suinkin pärjäämme. Se on toteutunut ainakin Vaasan, Hämeen, Pirkanmaan ja Helsingin osalta", Kallis kertoo.
Oulun vaalipiirissä kokoomus perääntyi yhteistyöstä, koska piti kristillisdemokraattien Marja-Leena Kemppaista liian kovana palana. Myös Pohjois-Karjalassa puolue jäi ilman toivomaansa vaaliliittoa.
Oulussa kristilliset kokosivat oman listan, jota täydennettiin kolmen sitoutumattoman ehdokkaan ryhmällä. Kallis on vakuuttunut, että listalta pääsee läpi vähintään yksi ehdokas. "Petyn, jos Oulusta ei tule paikkaa", Kallis tunnustaa.
Puolueen perinteinen yhteistyökumppani keskusta oli kiinnostunut vaaliliitosta ainoastaan Lapin vaalipiirissä. Se johti siihen, että puoluejohto käveli KD:n Lapin piirin yli ja solmi vaaliliiton kokoomuksen kanssa. Kallis vakuuttaa, että kahnaus ei jättänyt arpia.
"Lapissa vallitsee rauha ja ihmiset ovat innostuneita. Siellä ymmärretään, että puolueen etu meni piirin edun edelle", Kallis toteaa.
Kokoomus on KD:n kumppanina Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Savosta tarjolla on muun muassa ex-kansanedustaja Tauno Pehkonen ja Varsinais-Suomesta urheilutähti Sari Essayah. Satakunnassa, Uudellamaalla ja Kymissä kumppaneina on pienpuolueita.