"En asetu nyt ehdolle Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi", ilmoittaa puolueen vt. puheenjohtajana toimiva oululainen Risto Kalliorinne. Hän myöntää, että päätöksen tekeminen oli vaikeaa. Kun myös usko omiin mahdollisuuksiin nousta äkkieron Vasemmistoliiton johtajan paikalta ottaneen Suvi-Anne Siimeksen seuraajaksi oli vahva, päätöksen teko oli myös tuskaisaa painia.
Kallionrinteen mukaan puolueen etu kriisitilanteesta selviytymiseen ja ensi vuoden eduskuntavaaleissa menestymiseen vaatii nyt sitä, että uusi puheenjohtaja on jo valmiiksi politiikan teon ja vallankäytön keskiössä. "Hänen on oltava kansanedustaja", Kalliorinne sanoo.
"Puolueen 10 000 jäsentää odottavat, että eduskuntavaalivoitto hoidetaan kotiin ja puolue nostetaan takaisin hallitusvastuuseen. Tämän homman hoitaminen Oulusta oman palkkatyön ohella olisi hankalaa", Kalliorinne perustelee vetäytymistään.
Hänen mukaansa Siimeksen seuraajavalinnassa on asetettava tärkeimmäksi puolueen etu. Se edellyttää myös sitä, että toukokuussa Tampereella pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa valittava uusi johtaja edustaa ns. yhteistyön linjaa. "Tällöin puheenjohtajaehdokkaita on kaksi: eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Minna Sirnö".
Järjestykseen Kalliorinne ei heitä halua asettaa. Hänen mukaansa kumpi tahansa pystyy klaaraamaan puolueen nousu-uralle.
Ykköstähtäin nyt
kansanedustajuus
Puheenjohtajuuspainia käydessään Kalliorinne kertoo törmänneensä yhtälöön, jossa kolmen palasen yhteensovittaminen osoittautui mahdottomaksi.
Ykkössyy ratkaisuun oli hänen mukaansa perhe ja ennen muuta pienet lapset. "Jos olisin lähtenyt kisaan, suurimman tappion olisivat kärsineet lapset. Sitä hintaa en ole tässä tilanteessa valmis maksamaan, että olisin kaikki illat poissa kotoa."
Toiseksi palkkatyö ei olisi Kalliorinteen mukaan antanut sellaisia vapauksia, jota Vasemmistoliiton johtajuus nyt edellyttää. Rästiin jäävät työt olisi pitänyt joka tapauksessa hoitaa, kuukausi sitten työpaikkaa vaihtanut Kalliorinne toteaa.
Puolueelta ei tässä tilanteessa hänen mukaansa löydy rahoja palkan maksuun puheenjohtajalle. Lohkaiseehan ylimääräinen puoluekokous jo vaalikassaa. "Sellaista (palkkaa) en olisi kehdannut edes ehdottaa."
Kolmantena tekijänä ratkaisuun vaikutti eduskuntavaaliehdokkuus. "Haluan keskittyä hoitamaan ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtäväni ja tulevan vaalikampanjani kunnolla. Kalliorinteen mukaan ykköstähtäin on nyt pääsy eduskuntaan.
ROK-huuman
toisto mahdollista
Vaikka Kalliorinne vetäytyy suosiolla puheenjohtajakisasta, hän saattaa kärkkyä puolueen ykköspaikkaa vuonna 2007 pidettävässä varsinaisessa puoluekokouksessa. "Sen option jätän itselleni, että jos pääsen ensi vaaleissa kansanedustajaksi, harkitsen vakavasti valittavan pätkäpuheenjohtajan haastamista", Kalliorinne sanoo.
Hän lisää, että olisi todennäköisesti haastanut tässä tapauksessa Siimeksenkin vuoden päästä, mikäli tämä olisi jatkanut puheenjohtajana.
Eduskuntapaikka laukaisee Kalliorinteen mukaan hänen itse itselleen asettaman lukon. "Silloin politiikan teosta tulisi päätyö ja poistuisi se ehto, että puolueen puheenjohtaja on kansanedustaja."
Kalliorinne muistuttaa, että lähihistoriasta löytyy vain yksi puoluejohtaja, joka nousi valtaan ohi eduskunnan: "Hän oli Siimes, mutta puolue pystyi järjestämään hänelle nopeasti paikan vallan keskiöön, ministeriksi. Tätä mahdollisuutta ei oppositiopuolueella ole."
Kalliorinne nousi vuoden 2004 puoluekokouksessa miltei tuntemattomuudesta ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. ROK-vaalilehti synnytti hänen mukaansa huuman, jonka toisto olisi mahdollista.
"Tunnen tämän puolueorganisaation ja väen hyvin. Olen kiertänyt niin paljon kenttää, että uskon, että minulla olisi jo nyt ollut mahdollisuuksia puheenjohtajavaalissa. Onhan väki jo kerran uskonut minuun. Se voi uskoa myös vuoden päästä", Kalliorinne toteaa.