Rakennusvalvontaviraston tarkastusarkkitehti Esa Kauppi ihmettelee Kallioparkin kaavan viitesuunnitelmien ylimalkaisuutta. Hänen mukaansa turvallisuus ja viihtyisyys on unohdettu Kallioparkista kokonaan. Jos näitä asioita ei KVR-urakoissa (kokonaisvastuurakentaminen) oteta huomioon, niitä ei Kaupin mukaan voida toteuttaa myöhemminkään.
"Tässä vaiheessa olisi hyvä panostaa järkevään kokonaisuuteen, jossa muun muassa hallin jalankulku-, ääni- ja valosuunnitteluun kiinnitetään huomiota", Kauppi arvioi.
Kallioparkista pitäisi Kaupin mielestä tehdä ihmisläheinen ja hiljainen. Valosuunnittelu pitäisi harkita tarkkaan ja tarjolle pitäisi saada monenlaisia palveluita.
Hänen mielestään Oululla on nyt käsissään tuhannen taalan paikka päästä näyttämään muulle maailmalle kaupunkisuunnittelun mallia onnistuneella maanalaisella parkkihallilla.
Jos nyt suunnitellaan oikein, niin Oulu saa itselleen kaipaamansa vetonaulan.
Mallia
maailmalta
Kauppi viittaa Venetsian Biennalessa näkemäänsä Napolin metrohankkeeseen, jossa ihmiset ja kauneusnäkökohdat on otettu huomioon. Siellä ihmisille annettiin reilusti tilaa.
Oulussa nyt nähtävillä olevassa suunnitelmassa on jalankulkijat unohdettu.
"Kun Tyrnävältä tulee viisitoistalapsinen perhe Kallioparkkiin, he ovat ihmeissään autojen seassa. Kyllä siellä ainakin yksi pitkittäinen jalkakäytävä hallia kohti pitäisi olla."
Kaupin mukaan maanalaisiin kerroksiin olisi järkevää sijoittaa myös kaupallista toimintaa, esimerkiksi kioskeja ja muita palveluita. Niitä ei näy suunnitelmissa.
Jalankulkuväylä pitää turvallisuuden vuoksi erottaa liikenneväylästä. Nykyisissä Kallioparkin suunnitelmissa jalankulkijat ovat autojen keskellä.
"Eri ilmansuunnat voidaan valaista erilaisilla valoilla. Valon avulla voidaan suunnistaa voidaan ohjata liikennettä esimerkiksi meno- ja tulosuuntaan. Ja se ei maksa mitään", Esa Kauppi toteaa.
Kaupungininsinööri Matti Räinä kertoo, että kokonaisvastuurakentamissuunnitelmat ovat vielä kesken. "Hankkeen ratkaisut ovat tavanomaisia ja tyypillisiä. Olemme käyneet katsomassa esimerkkejä Helsingistä, Turusta ja muualta", Räinä toteaa. KVR-asiakirjat sisältävät muun muassa jalankulku-, ääni- ja valosuunnitelmat.
Palvelut
vähäisiä
Kalliopinnat on tarkoitus käsitellä ruiskubetonilla, joka vaientaa ääntä. Valaistuksen suhteen Kallioparkista tulisi tavanomainen.
Palvelut ovat vähäisiä. "Kallion sisällä on autonpesupalvelu. Muita palveluja ei sieltä löydy", Räinä kertoo.
KVR-suunnitteluasiakirjat lähtevät urakoitsijoille, joiden perusteella he antavat myöhemmin tarjoukset. Tällä hetkellä asiakirjat ovat viimeistelyvaiheessa. "Niiden lopullinen sisältö lyödään lukkoon lähikuukausina. Käymme vielä keskustelua laatutasoista ja -standardeista", Räinä kertoo.
Asemakaava-arkkitehti Raijaliisa Näyhä puolestaan huomauttaa, että nyt nähtävillä oleva asemakaava on tehty niin väljäksi, että se antaa mahdollisuuksia jatkosuunnitelmille.
"Viitesuunnitelma on kaavoituksen tausta-aineistoa", Näyhä täsmentää. Kallioparkin suunniteltu kustannusarvio ensimmäiselle vaiheelle on 21 miljoonaa euroa. Vaihe yksi käsittää 700 autopaikkaa. Se käynnistyy 2008 tai 2009. Toinen vaihe käsittää yhteensä 1 000 autopaikkaa. Tämän vaiheen kustannukset, aikataulu ja laajuus päätetään myöhemmin. Kaava mahdollistaa tähän vaiheeseen jopa 1 500 autopaikkaa.