Kal­lio­park­kia odot­ta­va kes­kus­ta rän­sis­tyy

Ulko-oululaiset ovat laittaneet merkille Oulun keskustan ränsistymisen ja vetovoiman hiipumisen. Myös roskaamista on opittu pikku hiljaa katsomaan läpi sormien.

Töhryjä ja roskausta on opittu Oulussa pikku hiljaa katsomaan läpi sormien.
Töhryjä ja roskausta on opittu Oulussa pikku hiljaa katsomaan läpi sormien.

Oulun ulkopuolella pitkään asuneita kauhistuttaa keskustan ränsistyneisyys.

"Jos lähdet Mannerheimin puistosta kävelemään kumpaa tahansa, Isokatua tai Kirkkokatua, niin ennen Osuuspankkia vastaan ei tule yhtään ainutta rakennusta, joka olisi hyvässä kunnossa, maalissa ja jonka kivetyksen jalkaosuus olisi siisti", ulkomailla pitkään asunut toimittaja Maikki Kiviharju-Wiebenga ihmettelee.

Myös roskaamista on opittu pikku hiljaa katsomaan läpi sormien.

"Ajatellaan, että se on täysin normaalia. Hollannissa on yleisesti todettu, että jos kunnallispoliitikot suhtautuvat visuaaliseen ympäristöön ylimalkaisesti, ihmiset alkavat käyttäytyä sen mukaisesti."

Keskustan rapistuminen on huolestuttanut myös ulko-oululaisten Rössypottuseurassa.

"Rotuaari oli kauhean hieno juttu aikanaan, kun se tuli. Nyt kun vuosittain Oulussa käy, entinen oululainen näkee, että alue ei ole kehittynyt sillä tavalla kuin kävelykatualueet Keski-Euroopassa", seuran jäsen ja Pohjolan Vakuutuksen varatoimitusjohtaja Olli Latola kertoo.



Kallioparkkia
vatvottu liikaa


"Ulkomailla ja Helsingissä yleensä kolme tai neljä ydinkeskustan korttelia on rakennettu myös sisältä täyteen. On ravintolatiloja, kauppatilaa ja muuta, missä ihmiset voi kulkea. Kaikki oululaiset tietävät, että siellä on kylmä ja tuulee usein, niin siksi ei voi ymmärtää, miksi Isokadun ja Torikadun välisiä kortteleita ei kehitetä", Latola sanoo.

Kallioparkin rakentamiseen ei hänen mielestään ole alun perin lähdetty riittävän määrätietoisesti.

"Tässä on nyt ollut tätä toivotaan toivotaan -osastoa kymmenen vuotta. Nyt se pitää päättä, ja jos taas päätetään, että sitä ei tehdä, niin sitten unohdetaan vähäksi aikaa koko juttu. Suunnittelu, asian pyörittely ja ajanhukka maksavat kohta sen, mitä kallioparkki olisi maksanut, kun se olisi aikanaan tehty ."

Uutiset kauppakeskushankkeista keskustan ulkopuolella ovat laittaneet epäilemään ollaanko keskustan kehittämisessä sittenkään tosissaan.

"Nyt kun tulee Ideaparkki kohta Kiiminkiin, Zeppelin jo on ja Ritaharjuun tulee 100 000 neliötä, me ulkopuoliset ihmetellään, että onkohan kaupunkisuunnittelu ja investointipanokset Oulussa oikeassa paikassa."



Taiteilijoita ei hyödynnetä


Kiviharju-Wiebengan mielestä keskusta tulisi joka tapauksessa siistiä, tuli kallioparkki tai ei.

"En ole ollenkaan varma, että tässä talouden taantumassa, kun kauppoja mennee muutenkin paljon kiinni, kallioparkista tulee koskaan totta. Jos sitä taas aletaan rakentaa, niin välimenokausi on niin hirvittävän ruma rakennustöiden takia, että se karkottaa kaikki asiakkaat keskustasta."

Roskaisuuteen pitäisi puuttua ja keskustan kehittämisessä tulisi kuunnella enemmän luovien alojen asiantuntijoita.

"Sitä en ymmärrä, että kun Oulussa on oma arkkitehtiosasto, niin ottaisivat heidät mukaan suunnittelemaan ratkaisuja tähän rapistumiskysymykseen. Kauneus ja rumuus ovat makuasioita, ja siksi pitäisi kuunnella alan ammattilaisten mielipiteitä. Meillä on myös paljon hyviä taiteilijoita Oulussa, joilla kyllä olisi ideoita."

Optimistinen hän ei silti jaksa asian suhteen olla.

"Sellainen haaveilu, että Oulun keskustasta saataisiin todella viihtyisä, kaunis ja tyylikäs ei ole realistinen. Siihen ei ole lähtökohtia. Kadut ovat niin kapeita, että puita ei voi istuttaa. Liikkeiden näyteikkunat ja nimikyltit saavat olla minkälaisia haluaa. Ei ole sellaista yhtenäistä eleganssia kuten Keski-Euroopan kaupungeissa."

Ilmoita asiavirheestä