Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä pitää autottoman keskustan ajatuksesta.
"Se on hyvä kokonaisuus, johon liittyy kävelykatujen laajennus, joukkoliikenteen kehittäminen, keskustan kortteleiden lisärakentaminen ja kallioparkki."
Mutta autottomaan keskustaan liittyy monia haasteita, Hentilä sanoo kävellessään Pakkahuoneenkatua Rotuaarille päin. Alueesta tulee laaja ja osa siitä voi jäädä tyhjäksi. "Siksi se pitäisi toteuttaa vaiheittain ja huolella."
Keskustasta löytyy jo nyt paljon kuolleita paikkoja ja leveitä katuja, joissa ei ole liiketiloja katutasossa.
Pakkahuoneenkadulla Aleksanterinkadun ja Rotuaarin välillä on paljon kulkua haittaavia betonirakennelmia. Nordean kohdalla on täysin kuollut kadunosa, Hentilä näyttää.
Oululaisten Letkunpuistona tuntema Otto Karhin puisto saa professorin innostumaan. Hän näkee edessään vilkastuvan puiston, jolle eloa antavat kallioparkin hissi ja joukkoliikenne. Hän toivoo, että viheralue kunnostetaan, koska ydinkeskustassa ei ole yhtään kunnon puistoa. Hän säilyttäisi grillin tai sijoittaisi sen paikalle uuden, koska grilli ja kärkkärit ovat osa oululaisuutta.
Kuppiloita kaupungissa riittää, mutta esimerkiksi lapsiperheiltä puuttuvat hyvät julkiset ulkotilat. "Kävelykadun varrelle tarvittaisiin tyylikäs urbaani, kaupunkimainen leikkipaikka."
Monia muitakin ongelmia kaatuu päälle. "Polkupyörien parkkipaikkoja pitää saada lisää. Itä-länsisuuntaiset pyörätiet puuttuvat lähes tyystin."
Stockmannin vieressä oleva Pekurinkulma saa professorilta tyytyväistä hyväksyntää. "Se on tiivis, toimiva ja siinä on liikkeitä. Siitä on hyvä jatkaa."
Kaupungin suunnittelemassa keskustan kortteleiden hulppeassa lisärakentamisessa on puolensa ja puolensa. "Se näyttää raskaalta. Toivottavasti säilytetään vanhoja arvokkaita rakennuksia ja pienyrittäjille sopivia halpoja liiketiloja."
Arinan julkistama suuri tavaratalohanke on Hentilästä hyvä, sillä silloin Stockmannille tulee kilpailua. Mutta erityisen tärkeitä ovat uusien talojen alakerrokset ja se, miten ne liittyvät katutasoon.
Jalankulkijavirrat ovat auttamattomasti unohtuneet esimerkiksi uuden elokuvateatterin korttelissa. "Torikadun puolelle on syntynyt kuollut julkinen ulkotila, jossa elokuvateatterin sisääntulon olettaisi olevan. Mutta se onkin ihan eri paikassa", Hentilä ihmettelee.
Liiton talo on hyvä esimerkki siitä, miten monet pienet putiikit vilkastuttavat keskustaa.
Keskustaan pitäisi saada lisää asuntoja, jotta se olisi elävä kaikkina vuodenaikoina.
Hentilä rakennuttaisi kallioparkin, koska se antaa keskustalle elinvoimaa. Kansipysäköinti ja hissiparkki ovat hänen mielestään vain osittaisratkaisuja, eivätkä ne ratkaise maanalaisen huoltoverkon tarvetta.
Joukkoliikenteen parantaminen ei yksin riitä, koska Oulun ja ympäristön yhdyskuntarakenne on auttamattoman henkilöautovetoista. "Joukkoliikenteeseen pitää panostaa, mutta oman auton käyttöön tottuneiden ihmisten käyttäytymistä on vaikea muuttaa. Niin, ellei sitten bensiinin hinta nousee viiteen euroon litralta tai tule suuria ympäristöveroja."
Kallioparkin käytön sujuvuuteen, käyttömukavuuteen ja helppouteen tulisi kiinnittää paljon huomiota.
Jos kallioparkkia ei rakenneta, Hentilä uskoo, että keskusta näyttäisi aika tavalla nykyiseltä myös jatkossa. "Kävelykatu laajenisi vähän, mutta rakennuskanta säilyisi suunnilleen ennallaan."
Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Karvonen suhtautuu kallioparkkiin sekavin tuntein. "Epäilen, ettei se ole yksityisautoilua vähentävä toimenpide, koska autoille rakennetaan esteetöntä kaupunkia."
Mutta asiaa mutkistaa lantin toinen puoli. "Keskustassa olisi vähemmän autoja ja ihmiset voivat liikkua paremmin ja saasteettomassa ympäristössä."
"Mutta meillä ei ole tietoa siitä, mihin kaikkeen tämä johtaa. Kaupungillakaan ei ole riittävän konkreettista tutkimustietoa."
Karvonen kehittäisi keskustan joukkoliikennettä. Hän uskoo, että poliittisilla päätöksillä voidaan reilusti lisätä joukkoliikenteen suosiota.
"Tulossa olevat city-bussit ovat hyviä. Kunnollisella linjoilla voitaisiin ihmisiä houkutella keskustaan ja pysäköimään autonsa kauemmaksi. Se olisi ekologisesti kestävä vaihtoehto", Karvonen sanoo.
Kaupunki voisi hänen mielestään kokeilla eri ratkaisuja. Hän ei usko, että kaupungin ulkopuolelle syntyy mittavia uusia superostoskeskuksia. "Riittääkö niille asiakkaita?"
Ydinkeskustassa olevan Asunto Oy Isokatu 21:n hallituksen jäsen Pentti Pakonen pelkää, että kallioparkin rakentaminen aiheuttaa vahinkoa talon rakenteisiin. Hän haluaa varmistua, että korvaukset tulevat asiallisina. Asuntoyhtiö onkin jättänyt kaavasta muistutuksen. Pakonen epäilee, että kallioparkin rakentamisen aiheuttavat vahingot voivat olla kaupungille suuri riski.
Pakosen mielestä kaupunki on tutkinut puutteellisesti muita toteuttamisvaihtoehtoja, kuten esimerkiksi kansiparkkivaihtoehtoa.