Oulu
Autot ja erilaiset johtokeskukset sijoitetaan Oulussa ydinkeskustan alle luolastoon, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kalliotilojen ohjeellisen hankesuunnitelman maanantai-iltana. Syyskuun kokouksessa 16 valtuutettua oli pyytänyt asian kuukaudeksi pöydälle. Valtuutettu Risto Kalliorinne (vas.) esitti, että kalliotilojen suunnittelusta luovutaan kokonaan, mutta esitys kaatui äänin 49-8. Kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.
Jouko Arranto (kok.) esitti päätösesitykseen lisäystä, että maanpuolustusalueen esikunnan sijoittamisen vaikutukset ja tilojen merkitys selvitetään erikseen suunnittelun yhteydessä. Tuo esitys hävisi äänin 43-12.
Myös Raimo Järvenpään (vas.) muutosesitys ja Mikko Raudaskosken (vas.) ponsiesitys tulivat hylätyksi valtuuston käsittelyssä. Näin ollen kaupunginhallituksen esitys piti kokonaisuutena kutinsa. Järvenpää peräsi täsmällisiä ramppiratkaisuja, autopaikkasopimuksia ja kustannusarviota ennen kuin valtuusto tekee kalliotiloista lopullisen ratkaisun.
Kaupunginvaltuuston periaatepäätös merkitsee sitä, että Oulun ydinkeskustan alle esitetyn tuhannen auton maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua jatketaan. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan vielä ottanut kantaa, mihin sijoittuvat kallioparkin kiistellyt ajorampit, vaan niistä tehdään suunnittelun edetessä lisäselvityksiä. Lopullisesti ramppien ja nousuhissien paikat selviävät asemakaavoituksen yhteydessä.
Varsinaiset investointipäätökset ovat ajankohtaisia myöhemmin 2004-2005. Ramppien kanssa ratkottavaksi tulevat myös pysäköintijärjestelyihin liittyvät sopimukset. Sopimusten teko edellytti kaupunginvaltuuston periaatepäätöstä.
Maan alle noin 20 metriä peruskallion sisään sijoitetaan erilaisia johtokeskuksia. Kaupungin oman siviilijohtokeskuksen laajuus ja toteutus selvitetään samoin suunnittelun edetessä. Lisäksi kallioon ollaan sijoittamassa hätäkeskusta.
Kallioparkin omistajaksi tulee joko suoraan Oulun kaupunki tai kaupungin omistama osakeyhtiö. Parkin rahoittavat keskustan kiinteistöt vanhoilla ja uusilla autopaikkasopimuksilla.
Kalliotiloihin on tulossa Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta omine johtokeskuksineen. Juuri kyseinen sotilaallinen johtokeskus on herättänyt oululaisten keskuudessa vilkkaan keskustelun Geneven sopimuksen tulkinnoista.
Kallioparkin kustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Lisäksi siviilijohtokeskusten ennakoitu kustannusarvio on noin 17 miljoonaa euroa, josta kaupungin oman johtokeskuksen osuus on 6,3 miljoonaa euroa. Kallioon ovat kaivautumassa myös Oulun Tietotekniikka, keskushallinnon puhelinkeskus, Oulun Puhelin Oy:n keskus sekä Oulun hätäkeskus.
Puolustusvoimien osalta johtokeskuksen kustannusarviosta ei puhuta. Puolustusvoimat osallistuu kuitenkin ainakin yhden ajotunnelin kustannuksiin kaupungin kanssa puoliksi sekä yhden sisäänmenokuilun kuluihin 20 prosentilla.
Vanhoista pysäköintisopimuksista lasketaan saatavan 6,3 miljoonaa euroa, josta kaupungin omien rakentamattomien pysäköintivelvoitteiden osuus on 2,1 miljoonaa euroa ja yhteistyökumppaneiden osuus 4,2 miljoonaa euroa. Uusia pysäköintisopimuksia tehdään 15,8 miljoonan euron arvosta. Näin kaupunki joutuu lisäksi subventoimaan kalliopysäköintiä 2,9 miljoonalla eurolla, jos kallioparkin hinta on ennakoitu 25 miljoonaa euroa.
Lisäksi kaupunki suunnittelee pysäköintilaitoksia Autotorille (noin 200 paikkaa), Autonummeen (noin 300 paikkaa) ja Autotulliin (noin 100 paikkaa). Kyseiset korttelit aiotaan myydä rakentajille, jolloin kaupunki laskee saavansa rakennusoikeuden myynnistä jopa 8,5 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena parinkymmenen vuoden aikana kallioparkista aiheutuu korko ja muine menoineen neljän viiden miljoonan euron kokonaiskustannus. Käyttökustannusten uskotaan tuloja pienemmiksi.
Kalliossa autopaikka maksaa noin 25 000 euroa, kun esimerkiksi Stockmannin kadunalainen pysäköintipaikka maksoi 30 000 euroa.
Kaupunginvaltuuston päätöksestä on odotettavissa valituksia. Keskustan asukasyhdistyksen puheenjohtaja ErkkiRautiainen sanoi päätöksen merkitsevän ensin valitusta Oulun hallinto-oikeuteen ja tarvittaessa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle kuuluvat puolustusvoimiin liittyvät asiat. Tiukan paikan tullen keskustan asukkaat aikovat viedä asian Euroopan unionin ihmisoikeustuomioistuimeen saadakseen selville, onko kalliotilojen suunniteluussa huomioitu riittävästi Geneven sopimuksia.
Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnasta kokousta olivat seuraamassa ja tarvittaessa antamassa lausuntoja sotilaslakimies Katja Puikko ja majuri Petri Launonen. Kokouksen jälkeen Launonen totesi esikuntatilojen suunnittelun voivan jatkua kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen.
