Rovaniemeläinen geologi Jouni Vuollo piipahti kaksi kesää sitten lyhyelle tutustumiskäynnille Jokijärvellä sijaitsevaan kirjailija Kalle Päätalon synnyinkotiin Kallioniemeen ja huomasi oitis ikivanhan harmaan kallion, joka puskee pintaan pirtin päädyssä.
Lukemattomat ovat ne jalat, jotka tätä sileää kiveä ovat Päätalojenkin jälkeen tallanneet, mutta kallion kirjallisen historian sijaan kiinnostui Vuollo sen iästä.
Aitona geologina hän otti siitä samantien kivinäytteen ja otti sen mukaansa Geologian tutkimuskeskukseen Rovaniemelle kallioperän iänmääritystä varten.
Eilen torstaina Vuollo palasi Kallioniemen pihapiiriin Taivalkoskella vierailulla olleen kansainvälisen geologijoukon kanssa ja toi mukanaan pirttiin tarkoitetun kunniataulun, johon on merkitty kallioperän määritetty ikä.
Aivan eilispäivänä ei ole kallio paikalleen putkahtanut, sillä Vuollon massaspektrometrin avulla tekemän iänmäärityksen mukaan Kallioniemen kivi on 2 350 miljoonaa vuotta vanhaa.
Geologiaa harrastamattomalle luku on käsittämätön, joten pieni vertailu on paikallaan. Dinosaurukset hävisivät maapallolta noin 60 miljoonaa vuotta sitten ja jääkausi on pyyhkäissyt Kallioniemen kallion sileäksi noin 10 000 vuotta sitten.
Vielä löytyy vanhempaa kiveä
Kallioniemi-säätiön asiamies Maija-Liisa Halonen oli kunniataulun vastaanotettuaan hieman ihmeissään, mutta myös iloinen paikan saamasta kunnianosoituksesta.
Kallioniemen pihapiirissä on aina tiedetty olevan vanhaa kalliota, jonka ansiosta paikka on nimensä saanut ja joka näyttelee omaa rooliaan Päätalon kirjoissa.
"Jossakin Kallen kirjassa kerrotaan, kuinka Herkko istui tällä samalla kalliolla ja kiskoi saappaita jaloistaan. Kallioperän iän rinnalla kirjan tapahtumatkin tuntuvat nyt hyvin tuoreilta", Halonen mietti.
Vuollon mukaan samaa kivilajia löytyy muualtakin Jokijärveltä. Lajin esiintyminen kylän alueella on merkitty luovutettuun kunniatauluun samoin kuin kiven mikroskooppinen koostumus.
Suomen vanhimman kallioperän kunniaa ei tämä diabaasi- eli juonikivilajiesiintymä kuitenkaan saa. Pudasjärven Siuruan kivet pitävät edelleen kärkisijaa 3,5 miljardin vuoden kunniakkaalla iällään, vaikka eri lajiin kuuluvatkin.
