Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) suhtautuu varauksella EU:n komission haluun kasvattaa reippaasti unionin budjettia kaudella 2007-2013. Kalliomäen mielestä Suomen on syytä tiedostaa kasvava osansa EU:n nettomaksajana ja arvioida ratkaisut siltä pohjalta.
- Talonpoikaisjärjellä ajatellen on pohdittava, kannattaako nettomaksajan jättää liikkumavaraa omaan budjettiin, vai kierrättää rahat EU-järjestelmän kautta, Kalliomäki sanoi valtiovarainministereistä koostuvan Ecofin-neuvoston kokouksen yhteydessä Brysselissä tiistaina.
- Nettomaksajille lankeava menokasvu EU:n puitteissa ei saisi olla mahdoton. Omaan päätösvaltaan tulisi jäädä liikkumavaraa, Kalliomäki luonnehti.
Nettomaksajiksi luokitellaan jäsenmaat, jotka tukevoittavat EU:n kassaa suuremmalla määrällä euroja kuin mitä ne saavat erilaisina maksuina takaisin.
Kalliomäen mukaan Suomessa ministeriöiden välillä on selviä näkemyseroja rahojen suuntaamisesta. Taustalla on muun muassa ero, joka kohdentaa EU:n suunnalta tulevia maksuja eri mitassa eri hallinnonaloille.
- Meillä tarvitaan kunnon keskustelua EU:n rahoituskatosta, ja sitä on hallituksen sisällä käyty. Vaikka asialla ei tulenpalavaa kiirettä olekaan, hallitukselta toivottavasti saadaan jo keskiviikkona riittävän tarkat linjaukset jatkoa varten, Kalliomäki sanoi.
Suomen arvellaan kannattavan EU:n budjettikattoa, joka asettuu 1,1 prosenttiin jäsenmaiden BKT:sta. EU:n rahoituskehyksen teoreettinen katto on vedetty 1,24 prosenttiin, mutta tällä hetkellä taso on hieman alle prosentin.
Suomi kohta
kerhossa
Kuusi nettomaksajaa avasi äskettäin Ruotsin aloitteesta keskustelun unionin tulevasta rahoituksesta lähettämällä komissiolle kirjeen, jossa vaadittiin menojen jäädyttämistä yhteen prosenttiin BKT:sta.
Aloitteentekijän läheisyydestä huolimatta Suomea ei pyydetty allekirjoittamaan kirjettä. Ainakaan Kalliomäki ei tiedä, että tarjousta olisi Suomelle jätetty.
- Liikkeellä oli perinteisempi nettomaksajien kerho, Kalliomäki kuvaili. Ruotsin ohella kerhoon kuuluvat Ranska, Saksa, Hollanti, Britannia ja Itävalta.
Kalliomäki tosin korosti, ettei hallituksella ollut silloin asiasta niin tarkkaa linjaa, että se olisi voinut allekirjoittaa vaatimuksen EU:n rahoituskehyksen jäädyttämisestä.