Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) varoitti perjantaina eduskuntaa perinteisen riitelykaavan käyttämisestä, kun hallituksen budjettiesityksen käsittely ensi tiistaina aloitetaan.
Nyt on tartuttava maan tulevaisuuden sudenkuoppiin ja katsottava yhtä vuotta, vaalikauttakin pitemmälle. Pitää keskittyä tulevaisuuden haasteisiin ja pohtia, miten niistä selvitään, kuuluu Kalliomäen neuvo kansanedustajille.
Kalliomäki toi nykyhallituksen budjettiesityksen viimeistä kertaa eduskunnan käsittelyyn. Hän siirtyy ensi viikon perjantaina opetusministeriksi. Valtiovarainministerin salkkuun tarttuu SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma.
Budjetin lähetekeskustelua ei tule Kalliomäen mielestä nyt käydä tutun rutiinikaavan mukaisesti. Hän ironisoi sen näin: "Oppositio haukkuu hallituksen pataluhaksi. Kokoomuksen Ben Zyskowicz nostaa erikseen tikun nokkaan keskustan synnit ministerikohtaisesti. Vasemmistoliitto taas haukkuu SDP:n. Ja minä sitten vastapainoksi kehun hallituksen mittaamattomat aikaansaannokset. Tällä me saamme aikaan säihkyvän riidan."
Vaikka "pullat ovat nyt hyvin uunissa" hallitus on erittäin vaativan tehtävän edessä lopputaipaleensa ajan. Hyvästä kehityksestä huolimatta talouden ja työllisyyden kriisiyhtymisen uhka on aina olemassa,
Kalliomäki varoitti ja peräänkuulutti vahvaa talouskasvua. Se on hyvinvointivaltion henkivakuutus.
Tupo oli
menestys
Antti Kalliomäki luonnehti tämän hetken taloustilannetta sanomalla, että "lasi on nyt enemmän kuin puoliksi täynnä".
Viisivuotisennusteiden mukaisella 1-15, prosentin talouskasvulla hyvinvointivaltion perusta murtuisi ja jouduttaisin sosiaaliturvan, koulutuksen ja palveluiden leikkaamiseen, Kalliomäki pelotteli.
Suomen vahvuutena Kalliomäen mukaan on sitoutuminen sopimusyhteiskuntaan. Hänen mielestään tupo oli menestys. Siksi kolmikantaa eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välistä yhteistyötä pitää vahvistaa.
Hallitus onkin kutsunut järjestöt neuvotteluihin vielä tänä syksynä siitä, miten työmarkkinoiden toimintakykyä ja työllisyyden kasvun edellytyksiä voidaan parantaa.
Toisen vahvuuden, osaamisen ja koulutuksen, edistämiseen budjetissa tehtiin liki 100 miljoonan euron lisäpanostus, Kalliomäki muistutti.
Haasteista ensimmäinen on tuottavuuden hidas kehitys ja taustalla oleva väestön ikääntymisen noidankehä. Avainsana parempaan onkin Kalliomäen mukaan tuottavuuden parantaminen.
Investointiasteen nostaminen iso haaste
Miljardien eurojen kysymys Kalliomäen mielestä on se, miksi yritykset eivät investoi Suomeen. Hänen mukaansa vastaus on yksinkertaisesti se, että yritykset katsovat tulevaisuuteen ja odottavat sijoituksiltaan tuottoa. Iso haaste on investointiasteen nostaminen.
Budjettiesitys vahvistaa maan talouden vakautta ja ennustettavuutta. Kalliomäen mielestä eduskunnaltakin tarvitaan nyt rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja viisasta harkintaa taistelussa hyvinvointivaltion puolesta.
"Vanhalla käsittelykaavalla katoaa väistämättä budjetin punainen lanka", Kalliomäki totesi.