Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) varoittaa työmarkkinaosapuolia ajautumasta työelämän rakenneuudistuksissa asemiin, joista ei voi liikkua. Hän perää järjestöiltä malttia, jotta pysytään vastaamaan edessä olevaan haasteeseen.
"Ei tässä vaiheessa pidä nostaa tikun nokkaan mitään yksittäisiä asioita, ei työttömyysturvaa, eläkkeitä eikä irtisanomissuojaa", Kalliomäki sanoo.
Hän muistuttaa, että vaikka kyseessä ovat herkät asiat, nyt on vaihe, jossa vasta valmistellaan asioita.
Hän korostaa kolmikantoneuvottelujen merkitystä myös jatkossa ja muistuttaa, että kaikki ovat asettaneet yhteisesti tavoitteeksi työttömyyden parantamisen, työllisyysasteen nostamisen ja nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämisen.
Kysymykseen onko hallitus valmis perääntymään kolmikannan edessä ja tekemään vain uudistuksia, jotka kelpaavat järjestöille,Kalliomäki vastaa: "Ei hallituksen pidä sellainen olla. Hallituksella on oma ohjelmansa, jonka mukaan pitää elää. Sitäkin pitää katsoa sillä silmällä, onko siinä riittävästi eväitä."
Lisäksi Kalliomäki muistuttaa, että kolmikannassakin kaikki lainsäädäntöasiat päättää lopullisesti eduskunta. "Kolmikanta on tärkeä, mutta ei se mikään itseisarvo sinänsä ole." Kalliomäki toteaa kuitenkin olevansa optimisti: "Uskon, että löytyy tahtoa ja kykyä tehdä vaikeitakin ratkaisuja aikanaan."
Ensin tehdään
tarkat analyysit
Nyt järjestöiltä ladellut reunaehdot ovat Kalliomäen mielestä normaalia asemiin ajoa.
Palkansaajapuolella rakennusuudistusten ehdoksi asetettu puuttumattomuus eläkepakettiin ja työttömyysturvaan sekä irtisanomissuoja, joka on TT:llä tikun nokassa, ovat yhä muutoslistalla, kun työelämän muutosneuvotteluja Kalliomäen johdolla ryhdytään käymään.
"Eläkepaketti ja työttömyysturva ovat asioita, joiden rakennepoliittista arvoa tulee analysoida. Väestökehitysnäkymä on niin vaikea, että ellei nyt, niin sitten aikanaan ja paljon hankalammassa asetelmassa ne ovat muutoslistalla", Kalliomäki ilmoittaa.
Myös irtisanomissuojassa tarvitaan hänen mukaansa hyvin perusteellista analyysia. "Jos irtisanomissuojaa kiristetään varsinkin matalasuhdanteessa, se auttaisi säilyttämään työpaikkoja. Toisella puolella on kuitenkin uhka siitä, mitä tapahtuu uusien työpaikkojen synnylle", Kalliomäki huomauttaa.
Kalliomäki korostaa, että kaikessa avainsana on työllisyysaste. Se on vieläkin tärkeämpi kuin työttömyysasteen pudottaminen.
"Hallitusohjelmaan kirjattu 100 000 uuden työpaikan tavoite vaalikauden aikana tarkoittaisi työllisyysasteen nousua 67 prosentista reiluun 70 prosenttiin ja 75 prosenttiin seuraavan vaalikauden loppuun mennessä."
Kalliomäki alleviivaa, että kaikki uudistukset ja päätökset pitää suhteuttaa työllisyystavoitteeseen. "Hallituksen puolelta katsotaan asioita vain siitä näkökulmasta. Niin budjettiesityksessä kuin hallitusohjelman toteuttamisessa punaisena lankana on oltava se, että ratkaisut parhaalla mahdollisella tavalla tukevat työllisyystavoitetta. Sen pitää olla lähtökohta jokaisessa päätöksessä", rahakirstun vartija ilmoittaa.
Viro ei juoksuta
Suomea veroissa
Vaikka Suomi joutuu laskemaan alkoholiveroa Viron EU-jäsenyyden vuoksi, ei Viro juoksuta Kalliomäen mukaan Suomea tulevassa yritysveroratkaisussa. Virossahan yritysvero on nolla prosenttia. "Elinkeinotuotantorakenne, turvaverkot ja muut ovat Virossa eri planeetalta", Kalliomäki toteaa.
Hän ei lupaa Suomeen mullistavaa yritysveroale, vaikka muuten tulee iso paketti.
"Meillä on tällä hetkellä kilpailukyinen yritys- ja yhteisöverokokonaisuus. Sitä pitää kehittää, mutta lähtökohtana pitää olla, että valtion verokanta turvataan",Kalliomäki linjaa.
Tuloveron kevennyksiin sisältyy Kalliomäen mukaan sekä suhdanne- että rakennepoliittinen osio, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat pysyviä.
"Ei ole pienintäkään sellaista sävyä, että tässä mentäisiin ans´ kattoo -systeemillä. Ratkaisut on tehty sillä silmäyksellä, että niillä on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä positiivisia vaikutuksia, ennen kaikkea vaikutuksia taloudellisen kasvun potentiaaliin", Kalliomäki sanoo.
Samoin pitää tarkastella yritysverotusta.
Valtionosuuksia
seutukunnille?
Rakenteellisiin uudistuksiin ja palvelujärjestelmän toimivuuteen sekä rahoitukselliseen kestävyyteen liittyy se väistämättömyys, että julkisten palvelujen tuotannossa pitää kyetä tekemään parempaa tulosta, Antti Kalliomäki jatkaa. Tuottavuuden pitää vahvistua, joten keskeinen tekijä on kuntien palvelurakenteen tuottavuuden kehittäminen.
Kalliomäen mukaan toimiva palvelurakenne edellyttää joko kuntakoon kasvattamista tai kuntayhteistyön selkeää tiivistämistä. Koska kuntien yhdistäminen tuntuu olevan vaikeaa, valtiovarainministeri heittää ilmaan esityksen siitä, että kuntien valtionosuusremontissa yhtenä maksuperusteena lähdetään huomioimaan seutukunnallisia kokonaisuuksia.
"Näin luotaisiin rakenteet sille, että kuntien yhteistyö olisi automaattista", valtiovarainministeri Antti Kalliomäki perustelee.