Siikalatvan seutukunnan päällimmäiset huolet ehdittiin esitellä pikaisesti opetusministeri Antti Kalliomäelle (sd.), joka vieraili maanantaina Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston laajennuksen harjannostajaisissa.
4,8 miljoonaa euroa maksava työmaa on suuri voimanponnistus Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymältä.
Yli satavuotias opisto on löytänyt menestyksen avaimet ja riittävästi oppilaita, vaikka sijaitseekin selvästi kasvualueiden ulkopuolella.
Vain 1 300 asukkaan Piippola sijoittaa laajennukseen toista miljoonaa euroa ja saa vastineeksi kuntalaisten käyttöön komean sisäliikuntatilan.
Ministeri Kalliomäki lupasi, että järkeä ja harkintaa voidaan käyttää, kun ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueista muodostetaan nykyistä suurempia.
Vaikka Siika-Pyhäjokialueellakin on katseltava kumppaneita naapureista, ei tavoitteeksi kirjattu 50 000 asukkaan väestöpohja ole ehdoton.
Ammatillinen peruskoulutus on nuorelle nopea reitti työelämään. Siksi se on myös yksi hallituksen työllisyysohjelman keskeisistä keinoista.
Ammatillisen koulutuksen suosio onkin yllättänyt myönteisesti. Koska ammattiosaajien kysyntä lisääntyy nopeasti, koulutukseen pääsyä ja siellä pysymistä pitää Kalliomäen mukaan edelleen tehostaa.
Tukea
tarvitaan
Piippolan opisto on myös valtakunnan suurin vankien kouluttaja. Ministeri kertoi, että vankikoulutuksen pelisääntöjä ollaan selkeyttämässä.
Ministerille muistutettiin, että Siikalatvalla yritetään tositoimin kohentaa kuntien taloutta ja turvata palveluja. Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä ja Rantsila selvittävät parhaillaan yhdistymisen mahdollisuutta.
Tukea tarvitaan kuitenkin valtiolta esimerkiksi nykyistä oikeudenmukaisempana valtionosuusjärjestelmänä. "On oikein, että yritetään löytää räätälöityjä aluepolitiikan keinoja kuntien auttamiseksi, mutta kyllä myös kuntarakennetta pitää uudistaa", Kalliomäki totesi.
Oulun Eteläisen alueen kehitystä jarruttaa osaltaan pula ammattikorkeakoulun aloituspaikoista. Niitä on lähes puolet vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin.
Ministerille muistutettiin, että jos nuoren on pakko lähteä opiskelemaan muualle, hän ei useinkaan palaa asumaan synnyinseudulleen.
Siika-Pyhäjokialueelle tarvittaisiin myös lisää valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen aloituspaikkoja. Muun muassa perhekotien ja vankien koulutustarpeen takia määrää pitäisi nostaa nykyisestä 70:stä 120:een. Tukea tarvitaan myös erityisopetuksen rahoitukselle. Nyt läheskään kaikki halukkaat eivät saa opiskelupaikkaa erityisoppilaitoksesta.
Susistakin
puhuttiin
Kalliomäeltä pyydettiin myös tukea kehitysalueen yritysten kuljetustukien parantamiseksi. Suuryritysten pienet, esimerkiksi Siikalatvalla sijaitsevat yksiköt eivät nyt tätä tukea saa. Esimerkkinä esille otettiin Rautaruukin Pulkkilan putkitehdas.
Myös huolet susien liikkumisesta tehtiin ministerille tiettäväksi. Kalliomäki uskoi, että maa- ja metsätalousministeriössä suhtaudutaan vakavasti Siikalatvalta lähteneeseen kahden suden kaatolupapyyntöön.
Opiskelijat pääsivät kysymään Kalliomäeltä muun muassa opintotuesta.
Ministeri suositteli yhdeksi yleislääkkeeksi ahdinkoon opintolainaa ja nykyistä lyhyempiä opiskeluaikoja.