Kemi Kemin Villin lännen sarjakuvapäivät päättyivät aivan kuten alkoivatkin, kulttuurisihteeri ja sarjakuvaneuvos Heikki Porkolan nallipyssyn pamaukseen. Ensi vuonna festivaalia vietetään ilmeisesti entiseen tapaan toukokuussa. Tuolloin teemana on science fiction.
Ennen Porkolan loppupaukausta päätöstilaisuudessa oli muuta hämminkiä. Kesken palkintojenjaon iso biisoni yritti mahtua liian kapoisesta tilasta ja laulaa samalla Troggsin Wild Thing -kappaletta. Biisonin poistuttua Daltonin veljekset ampuivat pianistin, vaikka niinhän ei koskaan saisi tehdä.
Pohjoismaisen sarjakuvakilpailun voittajat eivät olleet ainoita palkintojen saajia. Lasten sarjakuvakilpailun voittajat saivat pehmoisia Karvisia. Sprinttistrippi-kilpailun kolme parasta puolestaan saivat rahaa.
Strippi piti saada valmiiksi puolessa tunnissa. Aiheena oli tänä vuonna ”viisas kissa ja tyhmä koira” eli Jope Pitkäsen Mirri ja Rantanplan. Suomenmestaruus meni Kivi Larmolalle. Larmolan voittoputki alkoi jo lauantaina, kun hän voitti Suomen Lucky Luke -tietäjän tittelin.
Alan ihmisten ammattijärjestö Sarjakuvantekijät valitsi neljättä kertaa vuoden sarjakuvateon. Palkinnon sai Ylen televisio-ohjelma Suuri kupla, jossa lapset kilpailevat sarjakuvatiedoillaan.
Lempi-patsaita Kemin sarjakuvakeskus myönsi tänä vuonna kaksi kappaletta. Lehti-Lempin sai vapaa toimittaja ja kriitikko Heikki Jokinen, joka on ansioitunut sarjakuvan arvostuksen nostajana suomalaisessa lehdistössä.
Kramppeja ja jalkapalloa
Lempi Grand Prix myönnettiin sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kalliolle. Kallio on tehnyt yhteistyötä lukuisien eri piirtäjien kanssa.
Tunnetuimpia Kallion sarjoista ovat Kramppeja ja nyrjähdyksiä, FC Palloseura, Ornette Birks Makkonen sekä juuri Helsingin Sanomien strippisarjana aloittanut Onnen lahjat.
Liki legendaarisena pidetty Kramppeja ja nyrjähdyksiä saa monen iloksi taas jatkoa, kun sitä alkaa piirtää tämän vuoden Kemin novellisarjan voittaja Mika Lietzen.
Kallio sai kirjahyllyynsä jo toisen Lempi-pystin. Edellinen tuli Kallion jo kuopatun Suuri Kurpitsa -lehden ansioista.
Lempi Grand Prix’tä Pauli Kallio vertaa elämäntyö-Oscariin. Se on tärkeä tunnustus toistakymmentä vuotta päätyönään sarjakuvia käsikirjoittaneelle. Sarjakuvatyön lisäksi Kallio soittaa kerran kuussa levyjä Tampereen ylioppilastalon diskossa sekä kääntää tarvittaessa Aku Ankkaa.
Ennen sunnuntaita Kalliota ei juurikaan festivaaleilla näkynyt. Hän istui hotellihuoneessa jännäämässä jalkapallon MM-kisoja. Vihreästä paidasta näkyi, että käsikirjoittajan suosikkijoukkue on Brasilia. Puulaakiseurasta kertova strippisarja FC Palloseura ilmestyy kisojen ajan kolmessa lehdessä.
Mutta kumpi on tärkeämpää, jalkapallo vai sarjakuvat?
”Molemmat ovat tärkeimpiä. Ilman kumpaa tahansa elämä tuntuisi paljon turhemmalta”, Kallio vastaa.