Helsingin yliopiston dosentin Erkki Jyväsjärven mielestä valmennuskurssit asettavat korkeakoulujen hakijat eriarvoiseen asemaan. Jyväsjäsvi toimii puheenjohtajana lääketieteellisten alojen valintakokeen valtakunnallisessa kehittämisryhmässä. Hänen mielestään eriarvoistumista ruokkivat kurssien korkeat hinnat ja niiden keskittymisestä kaupunkeihin.
-- Pyrimme muokkaamaan lääketieteellisen pääsykoetta vuosittain sen verran, että pystyisimme rajoittamaan kursseista saatavaa hyötyä. Se on tavoitteena, koska koulutuksen pitäisi olla tasapuolista kaikille. Toisaalta millään rajoituksilla ei voi estää valmennuskursseja tarjoavia harjoittamasta liiketoimintaa, Jyväsjärvi sanoo.
Valmennuskurssin hinta vaihtelee eri yrityksissä parista sadasta jopa 4 000 euroon. Monilla oppialoilla -- etenkin lääketieteessä ja oikeustieteessä -- valmennuskurssin suorittaa valtaosa yliopistoihin hyväksytyistä opiskelijoista.
Jyväsjärvi huomauttaa, että opetusministeriön määräysten mukaan valmennuskurssien järjestämisessä ei saa käyttää yliopistojen henkilökuntaa eikä toimitiloja. -- Kyllä sitä voi miettiä, onko kursseista tullut tietyillä aloilla käytännössä välttämättömiä opiskelupaikan saamiseksi. Monilla tyypeillä halu päästä opiskelemaan on niin kova, että mennään kurssille, jotta kaikki pienikin hyöty saataisiin irti.
Pääsykoejärjestelmän seurausta
Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Ossi V. Lindqvist näkee, että valmennuskurssit tuovat oman, epäsuotuisan vivahteensa opiskelijavalintaan. -- En ole ihastunut valmennuskursseihin, koska ne vääristävät tilannetta. Tarkoituksenahan olisi löytää etenkin henkilöitä, jotka soveltuvat parhaiten alalle. Nykyisin ihmiset opiskelevat yötä päivää kuukausikaupalla valmistautuakseen vain tenttiin.