Yhdysvaltain presidentti Barack Obama yrittää nyt muiden mullistusten ohella saada Pentagonin asehankinnat kuriin ja järjestykseen.
Tavoitteen taustalla on yhtäältä Yhdysvaltain laman mukanaan tuoma tarve kiristää myös puolustussektorin vyötä.
Toisaalta sodankäynti on muuttunut yhä selvemmin sissi- ja kaupunkisodaksi, johon perinteiseen rintamasodankäyntiin suunnitellut asejärjestelmät sopivat aiempaa huonommin.
Karsintalistalle ovat joutuneet muun muassa uuden sukupolven hyökkäysvaunut, pommikoneet, sotalaivat ja lentotukialukset.
Lisäksi esimerkiksi jo tilattujen Boeing C-17 rahtikoneiden ja F/A-18 hävittäjien tilausmääriä leikataan.
Niiden sijaan Obaman hallitus tavoittelee vuoden 2010 yhteensä 534 miljardin dollarin peruspuolustusbudjetissaan lisää rahaa uusiin miehittämättömiin tiedustelu- ja taistelulentokoneisiin, ambulanssihelikoptereihin sekä erityisesti uusiin miinan- ja tienvarsipommien kestäviin miehistönkuljetusajoneuvoihin.
Miinankestäviä
ajoneuvoja
Peruspuolustusmenojen päälle tulevat vielä erikseen Irakin ja Afganistanin sotien aiheuttamat juoksevat kulut sekä Yhdysvaltain ydinasebudjetti.
Vieraillessaan Afganistanissa toukokuun alussa puolustusministeri Robert Gates vahvisti, ettei mikään ole tällä hetkellä yhtä tehokas tapa säästää amerikkalaissotilaiden henkiä kuin korvata nykyiset matalapohjaiset Humvee-maastoautot uusilla pomminkestävillä MRAP-miehistönkuljetusajoneuvoilla.
Kirjainyhdistelmä tulee sanoista Mine Resistant Ambush Protected. Ne on varta vasten suunniteltu kestämään niin sivusta kuin alhaaltakin kohdistuvat räjähdykset ja pommi-iskut.
Asefirmat lobbaavat
tehokkaasti
Perinteinen ongelma Valkoisen talon yritykselle karsia tai muuttaa Pentagonin hankintoja on ollut Yhdysvaltain sotateollisuuden voimakas lobbaus, joka on yleensä saanut budjetin päällä istuvan kongressin taipumaan teollisuuden tahtoon.
Boeingin ja Raytheonin tapaiset valtavat Pentagonin alihankkijat ovat sijoittaneet tuotantolaitoksiaan strategisesti lähes kaikkiin Yhdysvaltain osavaltioihin.
Näin niiden on ollut suhteellisen helppo uhata budjetista päättäviä senaattoreita ja edustajainhuoneen jäseniä sillä, että jokainen leikkaus Pentagonin hankinnoista iskee kipeästi juuri oman osavaltion teollisuuteen ja työllisyyteen.
USA:n osuus maailman
asemenoista lähes 50 %
Yhdysvaltain puolustusbudjetti on lähes puolet koko maailman sotilasmenoista.
Viime vuonna maailman eri armeijoiden menot olivat noin 1 470 miljardia dollaria ja tästä yksin Yhdysvaltain osuus oli 711 miljardia.
Vaikka esimerkiksi Kiina kasvattaa vauhdilla sotilasmenojaan, senkin menot ovat vain noin viitisentoista prosenttia Yhdysvaltain sotilasmenoihin verrattuna.