Etelä-Kuusamon erämaiden sydämessä sijaitsevalla Närängänvaaralla oli kymmenen vuotta sitten vilskettä, vaikka jylhään korpeen on kaupungista matkaa 70 kilometriä. Maan suurin yksityismetsien suojelukiista sai kaikki tahot liikkeelle.
Vuosien taistelun jälkeen Kuusamon yhteismetsältä pakkolunastetuille 13 500 hehtaarin maille syntyi komea suojelualue, jonka ytimeen on kunnostettiin vaaran kupeessa 1800-luvulla raivattu Närängän tila.
Suojelualueella uudelleen rakennetun Närängän tilan kunnostaminen maksoi luontopolkuineen sekä alueen hoito- ja käyttösuunnitelman valmisteluineen 500 000 euroa.
Keskikesällä kauniina viheriöivä pihapiiri on kuitenkin autio. Ainoastaan yksi paikallinen ryhmä katselee kiinnostuneena omasta lapsuudestaan tuttuja taloja ja sen välineitä.
Närängän tilan rakentamiseen saatiin harvinaisen iso rahasumma, mutta matkailukäyttöön hyvin sopiva korpitalo ei ainakaan toistaiseksi ole kiinnostanut yrittäjiä.
Metsähallituksen aluepäällikkö Matti Hovi kertoo, Närängän tilaa on tarjottu alueen matkailuyrittäjille yhdeksi ohjelmapalveluksi.
"Yrittäjille on pidetty inforetkeilyjä, mutta on ollut aika hiljaista. Etelä-Kuusamossa ei tosin ole vielä kovin paljon yrittäjiä, jotka olisivat erikoistuneet tällaiseen toimintaan", Matti Hovi sanoi.
Hintakaan matkailukäytön esteenä ei pitäisi olla. Koko talon, johon voi majoittaa 20-30 ihmistä, voi vuokrata vuorokaudeksi 50 eurolla.
Tavoite 10 000 kävijää
Erikoissuunnittelija Leena Jartti kertoo, että Närängänvaarassa vierailee vuosittain noin 3 000 kävijää. Ennakkoarvioissa vuosittain sopiva kävijämäärä oli noin 10 000.
Jartti muistuttaa, että Närängän tila ja alueen luontopolut valmistuivat lopullisesti vasta vuosi sittten. Ahkerillekin luontoihmisille uuden kohteen löytäminen vie aikaa.
Matti Hovin mukaan Närängän tilan kunnostaminen oli kallista, koska paikka on tiettömän taipaleen takana.
"Meillä ei ole kuitenkaan sellaista tavoitetta, että investointi pitäisi saada rahallisesti kannattavaksi. Närängällä on oma roolinsa olla vaihtoehtona Oulangalle, tarjotaan mahdollisuus tutkailla luontoa rauhallisemmissa oloissa", Matti Hovi kertoi.
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tiina Grahn kertoo, että perinnerakennuksista, niiden kunnostukseen käytetyistä varoista ja käytöstä tehdään parhaillaan selvitystä ympäristöministeriölle.
Närängän tilan kaltaisia kohteita on runsaasti, joita pitäisi saada paremmin myös rahaa tuovaan matkailukäyttöön. Metsähallituksella on hallussa nykyisten rekisteritietojen mukaan peräti 3 214 rakennusta. Tiina Grahnin mukaan ennen sotia tehtyjä rakennuksia on noin 400 ja vuosilta 1945-75 noin 700.
Grahnin arvion mukaan vanhimmista rakennuksista on kunnostettu suunnilleen puolet.
Metsähallitus on yrittänyt lisätä kunnostettujen perinnetalojen käyttöä etelässä palkkaamalla niihin henkilökunta ja vuokraamalla eläimet. Mallia on kokeiltu Liesjärven ja Seitsemisen kansallispuistoissa hyvin tuloksin.
"Molemmissa paikoissa on ollut vuosittain 20 000 kävijää, vaikka tilat ovat olleet auki vain kesäisin", Tiina Grahn kertoi.
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Martti Aarnio sanoo, että perinnetilojen käytön ongelmana on syrjäisyys. Perinne- ja kulttuurikohteita on kunnostettava, mutta hankalan kulun vuoksi kävijöitä ei ole kovin paljon.