Teollisuusmaiden järjestö OECD ei lupaa helpotusta maailmantalouden ahdinkoon. Vaikka Irakin sodan päättyminen on poistanut pahimmat pelot, elpyminen jää silti hitaaksi ja talouden puhti heiveröiseksi. Euroalueella on mennyt alunperinkin heikosti. Yhteisvaluutan maiden talous kasvaa tänä vuonna enää prosentin, kun maailmantalous sentään kasvaisi 1,9 prosenttia aiemmin ennustetun 2,2 prosentin sijaan.
Euroalueen suuret maat Ranska ja Saksa ovat todellisia murheenkryynejä. Näiden maiden budjettivaje kasvaa entisestään, kun ne eivät ole saaneet talousarvioitaan tasapainoon. Vaikka Yhdysvalloissakin elpyminen on ollut odotettua hitaampaa, se on silti yhä maailman talousveturi joidenkin Aasian maiden ohella. Veronalennukset ja koronleikkaukset lisäävät OECD:n mukaan yritysten investointeja ja kasvattavat tuotantoa. Yhdysvallat voi vahvistaa talouttaan myös viennin avulla, kun dollari on heikentynyt esimerkiksi euroon nähden.
Tällä kertaa OECD:llä ei ollut Suomelle miellyttävää kerrottavaa. Kokonaistuotannon kasvu jää tänä vuonna selvästi aiemmin arvioitua hitaammaksi. Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,2 prosenttia. Järjestö laski kasvuennustettaan joulukuusta, jolloin se arvioi talouden kasvavan 3,2 prosenttia. Viime vuonna Suomen bkt kasvoi 1,6 prosenttia. Talouskasvu vauhdittunee vuoden jälkipuoliskolla. Ensi vuonna kasvu nopeutuisi jo 3,4 prosenttiin.
Suomen talouskasvun suurimmat epävarmuudet liittyvät maailmantalouden käänteen ajoitukseen. Jos kansainvälinen elpyminen siirtyy, Suomessa ajaudutaan työvoiman rajuihin vähennyksiin. Teollisuuden ja työnantajien ykkösmies, vuorineuvos Heikki Pentti pelkäsi hiljattain Kalevan haastattelussa, että maailmantalouden heikko tilanne ja vaisut vientinäkymät voivat johtaa teollisuudessa irtisanomisaaltoon.
Metalliteollisuuden keskusliiton mukaan alan yritykset vähensivät henkilöstöään viime vuonna ensi kertaa lähes kymmeneen vuoteen. Viime vuonna vähennys oli 6 000 ihmistä, tänä vuonna luku on arvioiden mukaan suurempi. Tilauksia puuttuu. Vientiä näivettää paitsi Yhdysvaltain investointitaantuma myös euron ja dollarin vaihtosuhteen raju muutos. Kahdessa vuodessa euro on vahvistunut lähes viidenneksen dollariin nähden.
Suomi on muita euromaita riippuvaisempi euron ja dollarin välisestä kurssista, sillä Suomen teollisuus vie suhteellisesti enemmän euroalueen ulkopuolelle kuin muut. Kaiken huipuksi euro saattaa vahvistua vielä nykyisestäkin.
paakirjoitus@kaleva.fi