Väitteet sähköntuotannon ylikapasiteetista Suomessa ovat osoittautumassa liioitteluksi. Hiilivoimaloita käynnistetään ja tuonti Venäjältä kasvaa. Kuluttajahinnat nousevat vuoden alussa.
Sähkön kulutuksen kasvu ja kuiva kesä ovat yhdistelmä, joka romutti perusteellisesti pohjan väitteiltä sähkön tuotannon ylikapasiteetista Suomessa. Kun lisäksi lokakuu toi pakkaset, sähkön kulutus hypähti kymmenellä prosentilla.
Hiilivoimaloita on jo käynnistetty. Parhaillaan Fortum kohottaa tuhannen megawatin hiilivoimalansa valmiutta Inkoossa. Voimala koostuu neljästä 250 megawatin yksiköstä. Viimeksi kuusi vuotta sitten käytössä ollut kolmas yksikkö otetaan koekäyttöön viikon kuluttua. Joulukuussa se on täydessä tuotantovalmiudessa. Voi olla, että neljättäkin yksikköä tarvitaan täyttämään talven kulutuspiikkejä. Sähköä riittää sentään, mutta tuotantotavat kuormittavat luontoa enemmän kuin vuosiin. Myös tuonti Venäjältä kasvaa yhä.
Nyt putoaa pohja myös puheilta, joiden mukaan Suomessa tulisi korottaa verotuksen avulla huokeaksi katsotun sähkön hintaa. Vuoden alusta kuluttajien sähkölasku nousee runsaat viisi prosenttia. Tukkuvirtaa myyvä Fortum ilmoitti korotuksesta viikko sitten. Viime viikon lopulla muun muassa Oulun Sähkönmyynti Oy kertoi samanlaisen uutisen. Muuten ei voikaan käydä, kun hinnat pohjoismaisessa sähköpörssissä nousevat.
Tulevien kesien sateet varmaan täyttävät Pohjoismaiden vähiksi kuivuneita vesivarastoja. Koskivoimaa saadaan silloin entiseen tapaan. Kulutuksen kasvu voi silti pitää sähkön hinnat jatkossakin totuttua korkeammalla. Hieman riippuu siitäkin, kuinka Suomessa ja muuallakin Pohjolassa tavoitellut säästöt tepsivät.
Kulujaan karsiva teollisuus on jo tähän mennessä pyrkinyt pudottamaan energian käyttöä. Jotakin on varmasti vielä tehtävissä, mutta ei loputtomiin. Teollisuus tarvitsee puolet Suomessa kulutettavasta sähköstä ja metsäteollisuus siitä 60 prosenttia. Sähkön riittävyys on Suomen hyvinvoinnin tärkeä osatekijä.
Tuulivoimaa ja bioenergiaa voidaan Suomessa hyödyntää vielä huomattavasti lisää, mutta myös uusilla tuotantotavoilla tehdyn energian pitäisi olla kilpailukykyistä. Kansainvälisen sähköpörssin hintataso on kova mittari. Kilpailukykyisintä bioenergia on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Periaatepäätös viidennen ydinreaktorin rakentamisesta on yhä selvemmin osoittautumassa oikeaan osuneeksi. Siitä on kuitenkin apua aikaisintaan 2008. Käyttöönotto voi venähtää vuoteen 2010.
Varteenotettavat ydinlaitosten rakentajat, joita on puolisen tusinaa, laativat parhaillaan vastauksia TVO:n alustavaan tarjouskyselyyn. Sekä Loviisan painevesireaktoreiden että Olkiluodon kiehutusvesireaktoreiden tapaiset ratkaisut ovat toimineet Suomessa luotettavasti. Uusi reaktori voikin olla kumpaa tyyppiä tahansa.
Tässä vaiheessa tiedetään, että uuden laitoksen teho asettuu 1 000-1 600 megawatin välille. Paljon riippuu siitä, millaisesta reaktorista tulee edullisin tarjous. Vielä ei ole päätetty sitäkään, onko Loviisa vai Eurajoen Olkiluoto uuden yksikön sijoituspaikka. Kummallakin suunnalla se otettaisiin kernaasti vastaan.
Kun fuusioreaktorit ja vetytekniikan hyödyntäminen ovat vielä ilmeisen pitkään vain haaveita, myös Ruotsissa on alettu yhä vakavammin pohtia olemassa olevien ydinlaitosten käyttöiän jatkamista. Ilmeisesti Saksakaan ei aja niitä alas vihreiden toivomassa aikataulussa. Sähkön hinta nousee muutenkin. Energiapolitiikassa joudutaan pitämään kiinni realismista. Voi käydä niinkin, että Suomi ei olekaan viimeinen lisää ydinvoimaa rakentava länsimaa.