Pohjoismaissa viime syksynä alkanut kuivuus nosti sähkön pörssihintoja ja sitä kautta myös Oulun Energian ensimmäisen vuosikolmanneksen tulosta odotetusti edeltäviä vuosia korkeammalle. Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja oli 11,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana yli kymmenen miljoonaa euroa viimevuotisesta: 46,6 miljoonaan euroon.
Toimitusjohtaja Tapani Kurkela pitää lukuja "todella hyvinä", kuten myös loppuvuoden näkymiä.
"Oulun Energia käy kauppaa markkinahinnoin. Kun sähkön markkinahinta, tuotanto ja hankinta nousevat, tulos paranee", Kurkela toteaa.
Toppilan voimalaitokset ovat tehneet alkuvuoden täydellä teholla sähköä ja lämpöä, mutta myös muualta hankitun sähkön osuus on ollut aikaisempaa suurempi. Merikosken vesivoimalaitoksen tuotanto taas on veden vähyyden takia ollut kaikkien aikojen heikoimpia.
Oulun Energian tuottama sähkö menee valtaosin Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakkaille. Sähkönmyynnissä pohjoismaisten markkinoiden osuus on kasvanut.
Sähkön hinta pysyy korkeana
Sähkön päivittäiset keskihinnat ovat pohjoismaisilla markkinoilla olleet kaksinkertaisia viime vuoden alkuun verrattuna. Sähkön hinta pysynee korkeana myös loppuvuoden ajan, vaikka viime aikoina alenemista on ollut näkyvissä.
"Loppukesän ja syksyn vesitilanne Pohjoismaissa ratkaisee hintakehityksen jatkossa", sanoo Oulun Energian energiakaupan johtaja Jouko Isoviita.
Markkinahinta riippuu paljolti Norjan ja Ruotsin vesivoimatuotannosta, koska Suomen vesivoimatuotanto on vähäisempää.
"Sähkönmyynnin hintamme ovat kohdallaan, mutta ne eivät ole Suomen halvimpia. Monien kaupunkien energiayhtiöt harrastavat omalle alueelle myyntiä muun muassa poliittisin perustein", Tapani Kurkela heittää.
Asiakkaiden määrä on Kurkelan mukaan lisääntynyt alkuvuonna nykyisilläkin hinnoilla noin tuhannella, mutta samalla on menetetty parisataa asiakasta. Hän vakuuttaa, ettei Oulu siitä huolimatta lähde mukaan bonusjärjestelmiin.
"Oulu ei myy tuotantoaan alehintaan kenellekään", Kurkela alleviivaa.
Ei puheita myyntikumppaneista
Alkuvuonna Pohjois-Suomen sähkönmyyntikuvioissa koettiin muutos, kun Oulun Energian lähinaapurin Oulun Seudun Sähkön tytäryhtiön Suomen Energiakauppa Oy:n ja lappilaisen Isommus-Energia Oy:n yhteistyö alkoi. Oululaiset olisivat toivoneet yhteistyötä Oulun Sähkönmyynnin ja Suomen Energiakaupan välille, mutta Oulun Energia jäi myyntiyhtiönsä kanssa yksin.
Toimitusjohtaja Tapani Kurkela kiistää sen, että Oulun Energia kosiskelisi nyt kumppaneita uudemman kerran.
"Uusista kumppaneista ei ole ollut puhetta. Emme ole hakemassa niitä, eikä keskusteluja ole käyty mihinkään suuntaan."
Tulevana suurinvestointina on jätteenpolttolaitoksen rakentaminen. Sen on määrä valmistua vuonna 2006. Lisäksi kaupungin laajentuminen edellyttää investointeja sähkö- ja lämpöverkkoon.
Energialautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkilä (kesk.) varoittaakin Oulun Energiaa tuudittautumasta menestykseen yhden lihavan vuoden perusteella ja kehottaa sitä varautumaan tuleviin kustannuksiin.
"Ei haittaisi, että jätteenpolttolaitoksessa Oulun Energian omarahoitus nousisi", Heikkilä ehdottaa.
"Kesällä tehdään aiesopimus yhteistyöstä Pohjois-Suomen jätelaitosten kanssa siitä, miten jäte saataisiin Ouluun poltettavaksi. Meidän yhteistyömme ei ole kelvannut sähkönmyynnissä, mutta nyt saatiin ainakin jäteyhtiöt kumppaneiksi", Kurkela nauraa.
Jätteiden polton tulevaisuuden tavoitteena on tuottaa Oulun tarpeisiin noin 15 prosenttia sähköstä.
Toppilassa käytettävistä polttoaineista puun osuudeksi tavoitellaan 20 prosenttia nykyisen kahdeksan tilalle. Heikkilä ja Kurkela harmittelevat sitä, että Oulun seudulla puuhakkeen tuotanto on hyvin vähäistä ja puupolttoaineen, toisin kuin turpeen, saatavuus heikkoa.